IT-standardisointiyhteistyötä Euroopassa

Osallistuin eilen ja tänään Amsterdamissa pidettyyn ICT-standardisoinnin verkostotapaamiseen. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Hollannin Standardisation Forum, joka on ministeriön asettama yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää avointen standardien käyttöä ja yhteentoimivuutta julkisella sektorilla. Kokoukseen oli kutsuttu eri maista julkisen sektorin tietotekniikkastandardisoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Osallistujia oli lähinnä Euroopasta; paikalla oli lisäkseni henkilöitä Hollannista, Espanjasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, mutta olipa kaksi osallistujaa tullut peräti Japanista asti.

Shuichi Tashiro Japanin Open Software Centeristä kertoi heidän kokemuksistaan. Open Software Center toimii IPAn (Information-technology Promotion Agency) alla, Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamana. Japanissa on jo muutama vuosi sitten laadittu hallinnon IT-hankintaohjeet, joissa suositaan avoimien standardien käyttöä. Tällä hetkellä on tekeillä lista suositelluista avoimista standardeista, jota varten on laadittu arviointikriteeristö, jota käytetään paitsi itse standardien, myös niitä laativien organisaatioiden evaluointiin. Japanilaiset ovat laatineet myös oman määritelmän avoimelle standardille. Yksityiskohtana mainittakoon, että hallitus myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka valmistavat keskeisiksi nähtyjä SOA-komponentteja.

Kokouksessa käytiin myös keskustelu Euroopan yhteentoimivuusviitekehyksestä (European Interoperability Framework, EIF). EIF:stä, joka on yksi EU:n komission yhteentoimivuusohjelma IDABC:n tuotoksista, on jo jonkin aikaa ollut tulossa uusi versio. Luonnos versio 2.0:ksi oli julkisella kommenttikierroksella jo yli vuosi sitten ja sitä pidettiin yleisesti melko hyvänä. Kriittisimmin sitä arvioitiin varmaankin Microsoftin lausunnossa. Muutama viikko sitten nousi pienimuotoinen kohu, kun julkisuuteen vuosi uusi versio luonnoksesta, jota ei vieläkään ole julkaistu IDABC:n verkkosivuilla. Dokumentista oli poistettu pitkät pätkät mm. avointa lähdekoodia koskevaa tekstiä. No tämä voi tietysti olla vain lyhentämisestä johtuvaa, dokumentissa on edelleen mainittu koodin uudelleenkäyttö keskeisenä periaatteena. Avointen standardien kohdalla sen sijaan tilanne on lievästi sanottuna mielenkiintoinen: niitä ei mainita lainkaan. Myös EIF 1.0 versiossa oleva avoimen standardin määritelmä on poistettu uudesta luonnoksesta kokonaan. Sen sijaan puhutaan avoimista spesifikaatioista, mutta missään ei ole määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Lisäksi dokumentissa mainitaan keskeisenä periaatteena 'avoimuus', mutta määritellään se niin sekavalla tavalla, että sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa.

Kävimme tänään kokouksen hollantilaisten isäntien aloitteesta keskustelun EIF 2.0:sta. Paikalla oli myös IDABC:n edustaja Per-Olav Gramstad ja EIF 2.0:n laatimiseen osallistunut Miguel A. Amutio Espanjasta. Hollantilaiset esittivät, että paikalla olevat EU:n jäsenvaltiot voisivat laatia yhteisen lausunnon uudesta versiosta, sikäli kun siitä ollaan vielä järjestämässä konsultaatio. Sellaisesta ei tällä hetkellä ole mitään tietoa, kuten ei dokumentin hyväksymis- tai julkaisuaikataulustakaan. Gramstad ja Amutio selittivät että avoimen standardin käsite on hyvin ongelmallinen EU:n sisällä ja sen käyttö voisi olla esteenä dokumentin hyväksymiselle komission viralliseksi tiedoksiannoksi. EIF:n ykkösversiolla ei ole mitään virallista statusta ollutkaan. Mihinkään lopputulokseen keskustelussa ei päädytty ja sitä varmasti jatketaan kokouksen jälkeenkin.

Kaiken kaikkiaan kokouksessa sai erittäin arvokasta informaatiota siitä, missä muissa maissa mennään käytännön toiminnan tasolla yhteentoimivuuden edistämisessä. Erityisen kiinnostavia ovat eri maissa tehdyt listat suositelluista standardeista (standardisalkut) ja niiden laatimisessa käytetyt menetelmät ja kriteeristöt. Suomessa tällaista julkisen hallinnon standardisalkkua ei ole vielä määriteltynä, mutta tarvetta sille kyllä olisi. Isännät tuntuisivat toivovan, että näitä tapaamisia jatketaan, mikä olisi ehdottomasti hyvä asia.