tag:blogger.com,1999:blog-26113586669820900212024-02-07T05:50:04.428+02:00Tommi KarttaaviNotes from information highways and bywaysTommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.comBlogger36125tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-43680957323440664212014-06-04T15:10:00.000+03:002014-06-04T15:27:27.943+03:00Check before you share<div class="MsoNormal">
For me one of the main
reasons for using Facebook or Twitter is that I usually stumble upon all sorts
of interesting things that I would otherwise most likely miss. Food for
thought, different viewpoints and entertainment to be found by just
pointing and clicking, how great is that? The downside of all this quick and
easy sharing is that sometimes we don’t take enough time to think twice before
doing it. Thinking twice is a double edged sword. On the one hand over-analysing
may prevent one from sharing potentially interesting stuff, which is the main reason I
keep a lot of things to myself. On the other hand being too hasty may result in
having egg on one’s face. Especially if one shares something as a news item
when it’s not.</div>
<div class="MsoNormal">
Lately I have seen a
lot of 'news' in my FB feed that on closer inspection turn out to be something
else altogether. People whose judgement I would normally trust get
carried away and share articles that are obvious hoaxes, parodies or deliberate
misinformation. But it is surprisingly easy to fall for them. It has a lot to do with the way the web works.</div>
<div class="MsoNormal">
The beauty of the web is that one can usually link directly to
the good stuff on any given site, bypassing entry pages and all the other
things that are not of interest to one at that time. However, using direct links
gotten from search engines or social media sites tends to make it more
difficult to put the content in proper context.</div>
<div class="MsoNormal">
Something looking like
a bona fide news article might actually be a satire. <a href="http://www.theonion.com/" target="_blank">The Onion</a> has been known to
<a href="http://edition.cnn.com/2012/11/27/world/asia/north-korea-china-onion/index.html" target="_blank">cause some embarrassment</a>. Some lesser known news parody sites may be even
harder to spot, especially if the satire happens to support some personal bias
(it can be very tempting to believe that all the <a href="http://www.washingtonpost.com/blogs/she-the-people/wp/2013/02/12/sarah-palins-when-politics-and-celebrity-meet/" target="_blank">crazy stuff attributed to someone like Sarah Palin</a> is true). Parody is even harder to identify if it is
published on a site that also does serious journalism, like The New Yorker for instance. I
have seen pieces by <a href="http://www.newyorker.com/online/blogs/borowitzreport/" target="_blank">Andy Borowitz</a> shared as actual news.</div>
<div class="MsoNormal">
Parody aside, even on the
websites of well respected news outlets there
are lots of stuff that can look like news articles if one doesn't pay attention.
Opinions, blogs and the sort are often seen shared as news in social media. Even more confusing
can be the ‘citizen journalism’ sections of some news sites. Take CNN’s <a href="http://ireport.cnn.com/" target="_blank">iReport</a>
for instance. The <a href="http://ireport.cnn.com/faq.jspa" target="_blank">FAQ</a> says “Everything you see on iReport starts with someone
in the CNN audience. Stories submitted to CNN iReport are not edited
fact-checked or screened before they post.” This will probably not be
self-evident to someone who accesses an iReport item through a direct link.</div>
<div class="MsoNormal">
Then there are the
sites that have a political, ideological or commercial agenda. This is in my opinion
the most harmful category as people may unwittingly be made accomplices in
disseminating advertising camouflaged as news at best and blatant propaganda at
worst.</div>
<div class="MsoNormal">
So, how to avoid sharing
faux news? Say you have found a mouth-watering
piece of news but have doubts about it. How to asses its credibility? A couple of humble suggestions:</div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ol>
<li>Consider the source. Is the site familiar to you? Have you ever even heard of it before? What does their ‘about’ section say about them? What, if anything, does Wikipedia say about them?</li>
<li>Consider the format. Does it read like news? Does it feel exaggerated? Are there claims that seem unbelievable? How about other items on the same site or category of articles?</li>
<li>Check other sources. Is this the only source for the news? If there are others are they reliable?</li>
</ol>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
Having said all this,
please don't let it keep you from sharing. After all, it’s the reason I keep coming back to FB
and Twitter. And if you get it wrong and share some nonsense, never mind, it happens to the best of us. Just keep in mind that everything that glitters is not news. Just
saying.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-37205211428639172432011-03-22T16:48:00.002+02:002011-03-23T14:59:25.939+02:00ICANN 40 San FranciscossaInternet Corporation for Assigned Names and Numbers (<a href="http://www.icann.org/">ICANN</a>) piti 40. kokouksensa San Franciscossa 13. – 18.3.2011. Johtuen varmaan osaksi pyöreästä lukemasta sekä osaksi kokouspaikan sijainnista kätevästi silikonilaakson kupeessa, puhujina oli tavallista kokousta kovempia nimiä.<br />
<br />
Maanantain avajaisseremoniassa oli puhujina mm. Vint Cerf, jota pidetään eräänä Internetin isistä sekä Ira Magaziner, joka työskenteli presidentti Clintonin neuvonantajana silloin kun ICANNia perustettiin. Clintonin hallinto oli keskeisessä asemassa, kun tehtiin kauaskantoisia päätöksiä siitä, kuinka Internetin nimi- ja numerohallinto sekä juurinimipalvelimien hallinta järjestetään. Clinton itse puolestaan piti keskiviikkona puheenvuoron ICANN-kokouksen osallistujille. Sekä Clintonin että Magazinerin puheenvuoroista on hyvä yhteenveto <a href="http://www.kaleva.fi/pohjoisen-aani/blog/66775#bl893296">Yrjö Länsipuron Blogissa</a>.<br />
<br />
Muuten kokouksen näkyvimmät aiheet liittyivät uusiin päätason verkkotunnuksiin. ICANNin hallitus ja eri maiden hallitusten edustajista koostuva Governmental Advisory Committee (GAC) neuvottelivat pitkin viikkoa vielä avoinna olevista erimielisyyksistään <a href="http://icann.org/en/topics/new-gtld-program.htm">New gTLD</a> (Generic Top Level Domain Names) suunnitelmaa koskien. Samoja asioita on vatvottu jo useammassa aikaisemmassa ICANN-kokouksessa, minkä lisäksi Brysselissä pidettiin pari viikkoa sitten ylimääräinen ICANNin hallituksen ja GACin välinen kokous, jossa käsiteltiin vain New gTLD –asiaa. Yhteisymmärrys tuntui kuitenkin olevan vielä kaukana ja päätöksenteko lykkääntyi ainakin seuraavaan ICANN-kokoukseen Singaporessa kesäkuussa (kokouksen piti alun perin olla Jordaniassa, mutta <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Jordaniassa+loukkaantui+useita+mielenosoittajia/1135263926196">sattuneesta syystä</a> se päätettiin siirtää).<br />
<br />
Uusissa päätason verkkotunnuksissa on vielä paljon kipupisteitä, mutta niistä ehkä eniten ICANNin hallituksen ja GACin välejä hiertävät maantieteellisten nimien käyttö verkkotunnuksina. Sovun löytyminen siitä, miten laajasti esim. maakuntien, läänien tai kaupunkien nimiä pitäisi suojella, tuntuu olevan kaukana vielä, joten nähtäväksi jää, voidaanko asiasta päättää vielä Singaporessakaan (ICANNin hallituksen <a href="http://icann.org/en/minutes/resolutions-18mar11-en.htm#3">päätöksessä</a> tosin ilmoitetaan, että se aikoo 15.4. mennessä antaa lopullisen vastauksen GACin listaamiin ongelmiin ja saattaa prosessin loppuun Singaporessa). Kaikki uusiin verkkotunnuksiin liittyvät GACin kannalta ongelmalliset asiat on listattu erityiseen <a href="http://gac.icann.org/system/files/GAC-communique-SFO_0.pdf">scorecard-dokumenttiin</a> (pdf).<br />
<br />
Sen sijaan ICANNin hallitus päätti vuosia kestäneen vatvomisen jälkeen hyväksyä uuden .XXX päätason verkkotunnuksen, joka on tarkoitettu aikuisviihdepalveluille. Dot-XXX on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Erityisen äänekkäästi sitä on vastustanut aikuisviihdeteollisuus, joka näkee siinä uhkia niin tekijänoikeuksien suojelun, kuin mahdollisen sensuurin näkökulmista. Kokouspaikan ulkopuolella nähtiin jopa pienimuotoinen mielenosoitus, jossa pornotuottajat ja muutama heitä tai sanavapausjärjestöjä edustava asianajaja marssivat ympyrää "no to .XXX" -kylttejä kantaen ja iskulauseita huudellen. Samat henkilöt osallistuivat innokkaasti myös ICANN-kokouksen public forum -osioon, jossa kuka tahansa voi kertoa näkemyksiään kokouksessa käsitellyistä aiheista.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-49799146195013497922010-12-09T14:05:00.001+02:002010-12-09T14:13:21.613+02:00Standardit salkkuun(Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin SFS-tiedotus -lehdessä 5/2010)<br />
<br />
Julkisella sektorilla on viime vuosina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen. Järjestelmien kyvyttömyys vaihtaa tietoja keskenään vaikeuttaa viranomaisten välistä yhteistyötä, hidastaa sähköisten palveluiden kehittämistä ja aiheuttaa kustannuksia. Sähköisten palveluiden lisääntyminen ja prosessien automatisointi kasvattavat vaatimuksia järjestelmien yhteentoimivuudelle. Myös tietojen vaihto EU:n jäsenvaltioiden kesken lisääntyy koko ajan. Julkisessa hallinnossa onkin lähdetty yhtenäistämään käytäntöjä ja teknologiaa ottamalla käyttöön niin sanottu kokonaisarkkitehtuuri-lähestymistapa (Enterprise Architecture). Oleellinen osa kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista on sopiminen yhteisesti käytettävistä standardeista. Yhteisten standardien listausta kutsutaan yleisesti standardisalkuksi (Standards Portfolio).<br />
<br />
Julkisen hallinnon suositusjärjestelmän (JHS-järjestelmä) alla on tänä syksynä käynnistynyt hanke, jossa kootaan julkiselle sektorille omaa IT-standardisalkkua. Tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta valitsemalla yhteisesti noudatettavia standardeja. Erityistä huomiota kiinnitetään tietojärjestelmien välisien rajapintojen määrittelyyn liittyviin standardeihin. Standardisalkku tulee olemaan osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, jota valmistellaan valtiovarainministeriössä toimivassa valtion IT-johtamisen yksikössä (ValtIT).<br />
<br />
Sana ”standardisalkku” on sinällään hieman harhaanjohtava, koska salkku tulee sisältämään muitakin teknisiä määrittelyjä, kuin virallisten standardisointiorganisaatioiden julkaisemia. Monilla keskeisillä tietotekniikan ”standardeilla”, kuten esimerkiksi World Wide Web –konsortion (W3C) suosituksilla tai Internet Engineering Task Forcen (IETF) RFC-dokumenteilla, ei ole mitään virallista asemaa. Monet kyseisistä määrittelyistä kuitenkin mahdollistavat sen, että voimme käyttää Internetissä olevaa sisältöä ja palveluita, riippumatta siitä, mitä laitteistoa tai käyttöjärjestelmää käytämme. Juuri tämä onkin keskeistä yhteentoimivuudessa. Se voidaan saavuttaa joko niin, että kaikki käyttävät yhtä suljettua järjestelmää, tai niin, että noudatetaan yhdessä sovittuja määrityksiä, joiden avulla eri valmistajien laitteet ja ohjelmistot toimivat yhteen. Lisäksi näiden määritysten tulisi olla mahdollisimman avoimia. Avoimuus tarkoittaa paitsi määritysten valmistelun ja julkaistujen dokumenttien saatavuutta, myös sitä, ettei ole olemassa patentteja tai muita tekijänoikeudellisia rajoituksia niiden hyödyntämiselle. Alkuvaiheessa salkkuun todennäköisesti valitaan määrittelyjä, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus yhteentoimivuuteen ja jotka ovat jokseenkin kaikille toimijoille yhteisiä.<br />
<br />
Toimialakohtaisia standardisalkkuja on julkisessa hallinnossa laadittu jo joitakin. Näistä mainittakoon mm. kansallisen digitaalisen kirjaston ja sosiaalialan tietoteknologiahankkeen salkut. JHS-hankkeessa ei suinkaan ole tarkoitus tehdä päällekkäistä työtä, vaan mennä yleisemmälle tasolle ja hyödyntää näissä hankkeissa syntynyttä asiantuntemusta.<br />
<br />
Tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismia, jolla julkisen hallinnon organisaatioita voitaisiin velvoittaa noudattamaan tiettyjä standardeja. Vuoden 2011 alusta on kuitenkin tulossa voimaan niin sanottu tietohallintolaki, jonka avulla pyritään yhteentoimivuuteen ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurien suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät, yhteentoimivuuden edellyttämät kuvaukset ja määritykset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteiset palvelut. Lisäksi laissa säädettäisiin menettelystä, jolla julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suosituksena antamat merkittävimmät JHS-suositukset koskien julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä voitaisiin valtiovarainministeriön päätöksellä vahvistaa julkisen hallinnon tietohallinnon standardiksi (JH-standardi). Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää JH-standardin velvoittavuudesta.<br />
<br />
Velvoittavat standardit ovat tehokas keino parantaa yhteentoimivuutta, mutta niiden valinnassa tulee olla tarkkana. Järjestelmästä ei saa tehdä liian tiukkaa, vaan sen täytyy huomioida olemassa olevat toteutukset ja jättää tilaa myös innovaatioille. Esimerkiksi Hollannissa, jossa on jo jonkin aikaa ollut käytössä pakollisia IT-standardeja julkiselle hallinnolle, sovelletaan niin sanottua ”noudata tai selitä” (comply or explain) –politiikkaa. Velvoittavastakin standardista voidaan poiketa, jos siihen on riittävät perustelut.<br />
<br />
Standardisalkkua koskeva JHS-suositus valmistunee kevään 2011 aikana, mutta varsinainen työ alkaa vasta sen jälkeen. Yhtä aikaa itse salkun kanssa täytyy suunnitella myös sen ylläpitoon tarvittava prosessi ja organisaatio, jotta se saadaan myös pidettyä ajan tasalla. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että eri sidosryhmät, kuten valtion virastot, kunnat ja tietojärjestelmien toimittajat, saavat ilmaista mielipiteensä salkun sisällöstä. Laajakaan työryhmä ei voi omata kaikkea tarvittavaa asiantuntemusta näin vaativasta kokonaisuudesta.<br />
<br />
<a href="http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/projects/julkisen-hallinnon-standardit">Standardisalkkutyöryhmän kotisivu</a><br />
<div><br />
</div>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-75539891660176558772010-09-20T15:09:00.001+03:002010-09-20T15:24:48.194+03:00Finnish Internet ForumFollowing up on the <a href="http://www.intgovforum.org/">Internet Governance Forum</a>, held last week in Vilnius, there is a national IGF meeting in Helsinki this week (Sept 20-21). The event is called the <a href="http://internetforum.fi/">Finnish Internet Forum</a>. The first day still going on as I write this blog post. The session in progress at the moment is called <a href="http://internetforum.fi/node/30">Novel social platforms in peace mediation</a>. The whole event is being <a href="http://internetforum.fi/webcast">webcast</a> live.<br />
<br />
The previous session <a href="http://internetforum.fi/programme/ig2010">Internet Governance 2010</a> reflected the discussions in Vilnius last week. As panelists there were many of the key figures from the IGF meeting, like Markus Kummer (Executive Coordinator of the Internet Governance Secretariat), Peter Dengate Thrush (Chairman of ICANN’s Board of Directors), Lee Hibbard (Coordinator for Internet Governance and Information Society at the Council of Europe) and many others.<br />
<br />
I had the opportunity to take part in this session representing ISOC Finland. Here's the text of my speech in response to the session moderator's (Yrjö Länsipuro) question about what has happened in the five years the IGF has existed, since the <a href="http://www.itu.int/wsis/">WSIS</a> Tunis resolutions:<br />
<br />
It could be argued that in the five years of IGF there has been a lot of talk and very little results. On the other hand, it could also be argued that internet governance is not a project that can have tangible results. Rather, it is an ongoing process that in some sense is a result into itself.<br />
<br />
When we talk about the Internet it is in one aspect a network of interconnected networks and protocols that bind them together. There are fora that deal with the technical aspect of the Internet, like ICANN with the names and numbers and the IETF with the standards. But there are also other aspects that are more political than technical in nature. Things like content and access to it.<br />
<br />
When we talk about access and content we can’t avoid bringing the politics into the debate. That is why fora like the Internet Governance Forum are needed. The IGF is a multi-stakeholder environment where all interested parties, including the end users, can come together and try form a vision of the future of the internet. The fact that the IGF does not make decisions means that all stakeholders can talk more openly and freely than they would in a negotiating forum.<br />
<br />
Just as it is necessary to have fora to have the technical discussions, it is necessary to have fora for the political discussions. While reaching consensus, even a rough one, on such a large variety of issues is hard, it is necessary that we try. That is, after all, the Internet model of doing things. We need to create a healthy Internet ecosystem, where the needs of the various stakeholders are at a balance. For that we need a platform to have these discussions. That is why the Internet Society supports the continuation of the Internet Governance Forum.<br />
<br />
Let me close by quoting from the end of Lynn St. Amour’s, the President and CEO of the Internet Society, IGF opening ceremony address: “We urge all stakeholders - governments, the private sector, civil society, the Internet community, and intergovernmental organizations - to come together to protect and preserve the open Internet and its collaborative development model, for the undeniable benefits it provides to all of us.”Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-33717334885111121382010-05-22T11:47:00.000+03:002010-05-22T11:47:03.474+03:00Avoimet standardit - mitä ne ovat?EU:n komission tiedoksianto <a href="http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/itemlongdetail.cfm?item_id=5826">Euroopan digitaaliagendasta</a> julkaistiin tällä viikolla. Dokumentin yhteentoimivuutta ja standardeja käsittelevä luku on aiheuttanut jonkin verran turbulenssia blogosfäärissä. Aikaisemmin <a href="http://www.euractiv.fr/sites/default/files/draftdigitalagendaCIS-4.pdf">verkkoon vuotanut versio agendasta</a> korosti avoimien standardien (open standards) merkitystä yhteentoimivuuden saavuttamisessa. Nyt julkaistu lopullinen versio taas ei mainitse niitä laisinkaan, vaan puhuu kierrellen 'tiettyjen ICT-foorumeiden ja -konsortioiden standardeista'. Mm. <a href="http://www.computerworlduk.com/community/blogs/index.cfm?blogid=14&entryid=2957">Glyn Moody</a> teilasi muutetun tekstin tuoreeltaan ja piti sitä täydellisenä takinkääntönä komissaari Neelie Kroesilta, joka on useissa yhteyksissä esiintynyt avoimien standardien kannattajana.<br />
<br />
Täydellisestä suunnanmuutoksesta tuskin kuitenkaan on kyse. Todennäköisempää on, että sanapari avoin ja standardi on ns. kuuma peruna komission sisällä ja eri pääosastoilla ja komissaareilla on asiasta toisistaan poikkkeavia näkemyksiä. Niinpä lopullinen teksti on kompromissi, jossa yritetään sanoa sama asia rivien välissä, mainitsematta tätä kiistanalaista käsitettä. DG Infosocille (Kroesin pääosasto) asia on tietysti äärimmäisen kiusallinen. Monissa jäsenvaltioissa on poliittisella tasolla sitouduttu edistämään avoimien standardien käyttöä ja nyt niistä ei saisikaan puhua nimeltä mainiten.<br />
<br />
Yksi ongelma tietysti se, että avoimelle standardille ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. EU:n <a href="http://ec.europa.eu/isa/">ISA-ohjelman</a> <a href="http://ec.europa.eu/idabc/en/document/2319/5644">EIF 1.0</a> (European Interoperability Framework) versiossa on jonkinlainen määritelmä, mutta 2.0 versiossa (jota ei vieläkään ole julkaistu) puhutaan 'avoimista spesifikaatioista'. Mitä eroa niillä sitten on? Koitin tätä eilen kysyä Karel de Vriendtiltä, ISA-ohjelman vetäjältä, kun hän oli <a href="http://eisco2010.eu/">EISCO 2010</a> -konferenssissa esittelemässä ISAa. Vastaus oli hyvin pitkä ja onnistui hienosti olemaan vastaamatta itse kysymykseen.<br />
<br />
Tärkeintä kuitenkin on taustalla oleva ajatus siitä että EU-tasolla voitaisiin lainsäädännössä ja hankintaohjeissa viitata sellaisten organisaatioiden kuin IETF, W3C tai Oasis tuottamiin standardeihin tai spesifikaatioihin, kutsutaan niitä sitten millä nimellä tahansa. Jäsenvaltioiden poliittinen tahto on ilmaistu mm. <a href="http://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/conferences/malmo_2009/press/ministerial-declaration-on-egovernment.pdf">Malmön</a> ja <a href="http://www.eu2010.es/export/sites/presidencia/comun/descargas/Ministerios/en_declaracion_granada.pdf">Granadan</a> ministerikokousten julistuksissa, joista ensimmäinen puhuu avoimista spesifikaatioista ja jälkimmäinen avoimista standardeista.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-39383700973178387182010-03-12T10:24:00.000+02:002010-03-12T10:24:40.973+02:00Uudet päätason verkkotunnuksetEniten keskustelua aiheuttanut aihe <a href="http://nbo.icann.org/">ICANN 37</a> kokouksessa Nairobissa tällä viikolla on ollut uudet päätason geneeriset verkkotunnukset (new gTLDs). Paljon ei siis ole muuttunut <a href="http://tommikarttaavi.blogspot.com/2009/03/uudet-gtld-verkkotunnukset.html">viime vuodesta</a>. Tätä kirjoittaessa on parhaillaan käynnissä <a href="http://nbo.icann.org/node/8948">ICANNin hallituksen kokous</a>, jossa viikon kokousten tulokset vedetään yhteen hallituksen päätösten muodossa.<br />
<br />
Uusi käänne uusissa verkkotunnuksissa oli suunniteltu Expression of Interest -menettely (EOI), jolla oli tarkoitus testata kuinka paljon mielenkiintoa uusia verkkotunnuksia kohtaan on olemassa. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä, että menettelystä saatu hyöty on kyseenalainen ja että siitä saattaa itse asiassa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Hallitus päätti hylätä EOI-menettelyn.<br />
<br />
<a href="http://www.icann.org/en/topics/new-gtlds/dag-en.htm">New gTLD Applicant Guidebookista</a> pitäisi tulla uusi versio ennen seuraavaa ICANN-kokousta Brysselissä, kesäkuussa.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-26141629762457264472010-03-08T11:25:00.000+02:002010-03-08T11:25:53.681+02:00ICANN 37 Nairobissa<a href="http://nbo.icann.org/">ICANNin 37. kokous</a> pidetään Nairobin <a href="http://www.kicc.co.ke/">Kenyatta International Conference Centerissä</a> tällä viikolla. Saavuin Nairobiin perjantai-iltana ja viikonlopun aikana oli jo kokouksia, mutta varsinainen ohjelma käynnistyi tänä aamuna avajaisseremonialla. Avajaisseremoniassa oli tavanomaisia puhuvia päitä, kuten ICANNin uusi CEO Rod Beckstrom ja hallituksen puheenjohtaja Peter Dengate Trush sekä paikallisia silmäätekeviä. Paikallista väriä seremoniaan toivat kansantanssiesitykset. Alussa oli myös rukoushetki, joka hieman ihmetytti.<br />
<br />
Väkeä kokouksessa on tällä kertaa ilmeisesti tavallista vähemmän, johtuen <a href="http://nbo.icann.org/security">turvallisuustilanteesta</a>, joka on saanut ainakin monet amerikkalaiset perumaan tulonsa. <a href="http://nbo.icann.org/full-sched">Ohjelmaa</a> kuitenkin on tavalliseen tapaan paljon. Itse keskityn lähinnä seuraamaan <a href="http://nbo.icann.org/nbo/schedule/co/simple/At-Large">At-Large-kokouksia</a> ja <a href="http://www.icann.org/en/tlds/select.htm">new gTLD -ohjelmaan</a> liittyviä sessioita. Uusien ylätason verkkotunnusten rekisteröinnin yksityiskohdat ja aikataulu ovat tällä hetkellä täysin hakusessa, eikä kellään tunnu olevan selkeää käsitystä siitä, milloin se mahdollisesti voisi käynnistyä.<br />
<br />
Raportoin täältä myös <a href="http://twitter.com/tommikarttaavi">Twitterissä</a>.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-28714116681105030072010-02-11T15:40:00.004+02:002010-02-12T15:34:34.464+02:00Nuoret ja InternetEilen pidettiin Kuntatalolla Helsingissä <a href="http://www.ttlry.fi/yhdistykset/siy">Suomen Internet-yhdistyksen</a> järjestämä seminaari teemalla "<a href="http://www.ttlry.fi/koulutus/nuoret_ja_internet/">Nuoret ja Internet</a>". Seminaari oli osa kansallisen <a href="http://www.tietoturvakoulu.fi/uutiset/2010/P_13.html">tietoturvaviikon</a> tapahtumia. Mukana yhteistyössä olivat myös <a href="http://www.ttlry.fi/">Tietotekniikan liitto</a>, <a href="http://www.kunnat.net/">Kuntaliitto</a> ja <a href="http://www.isoc.org/">Internet Society</a>.<br />
<br />
Omassa esityksessäni käsittelin toisaalta niitä haasteita, joita nuorten netin käyttö vanhemmille asettaa ja toisaalta erilaisia uhkia, jotka nuoria voivat verkossa vaania. Erilaisista verkon käytön vaaroista keskityin erityisesti yksityisyyden suojan vaarantumiseen ja viraalijulkisuuteen. Viraalijulkisuudella tarkoitan erilaisissa käyttäjäyhteisöissä viruksen lailla leviävää ilmiötä, joka kasvettuaan riittävän suureksi saattaa päätyä myös valtavirtamediaan. Hyvä esimerkki tästä ilmiöstä on <a href="http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Pensseliset%C3%A4+Abdo+Mohamad+julkaisee+joulukuussa+albumin/1135250946652">pensselisetä</a>. Pensselisetä on sinällään hauska ja vaaraton esimerkki, mutta sama voi periaatteessa tapahtua kenelle vain. Varoittava esimerkki taas on tapaus <a href="http://boxxystory.blogspot.com/">Boxxy</a>. Parista sinällään harmittomasta Youtube-videosta kasvoi vertaansa vailla olevaa luokkaa oleva internet-ilmiö. Kun kyseessä on vielä hyvin nuori henkilö, tämä voi olla monellakin tapaa vaarallista. Bobbie Johnson kiteytti tämän erinomaisesti guardian.co.uk:n <a href="http://www.guardian.co.uk/technology/blog/2009/jan/20/internet">blogissa</a>: <i>”…somebody who is entirely unknown can get picked up for basically doing nothing, but doing it in public.”</i><br />
<i><br />
</i><br />
Myös yksityisyyden suoja vaarantuu verkossa helposti. Uhkia sille ovat mm. vakoiluohjelmat, tietojen varomaton käsittely, hakukoneet, tietojen yhdistely eri palveluista, nettikiusaajat, kavereistaan kirjoittavat tai kuvia nettiin laittavat nuoret ja, kyllä, omat vanhemmat. Paitsi että vanhemmat saattavat ajattelemattomuuttaan laittaa lapsistaan liikaa tietoa verkkoon, he voivat rikkoa yksityisyyden suojaa myös vakoilemalla heidän verkon käyttöään. Kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että viestintäsalaisuus (rikoslain 38. luku 3. pykälä) suojelee paitsi kaikkea yksityistä viestintää, myös siihen liittyviä tunnistetietoja.<br />
<br />
<div>Koitin kiteyttää sanottavani "Nettivanhemman huoneentauluksi" seuraavasti:</div><div><ul><li>Anna lapsen tutustua verkkoon ohjatusti, hänen kehitysvaiheensa huomioiden</li>
<li>Keskustele lapsen kanssa netin käytöstä ja perustele miksi haluat hänen välttävän tiettyjä osia verkosta</li>
<li>Ota selvää uhkista ja kerro niistä lapselle</li>
<li>Muistuta lasta että laittomuudet ja huono käytös ovat sitä myös verkossa</li>
<li>Kokeile itse erilaisia verkkotyökaluja, että tiedät mistä puhut</li>
<li>Älä vakoile lapsen viestintää tai urki surffaushistoriaa</li>
<li>Älä käytä suodatusohjelmia, niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä</li>
</ul>Koska nuoret eivät välttämättä ajattele sitä, miten nyt verkkoon laitettava materiaali saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä vaikka kymmenen tai viidentoista vuoden päästä, on meidän vanhempien tehtävä toimia sen tulevaisuuden aikuisen asiamiehenä.<br />
<br />
</div><div>Heini Varjonen <a href="http://www.sulake.com/">Sulakkeesta</a> puhui nuorista sosiaalisessa mediassa, käyttäen esimerkkinä Sulakkeen <a href="http://irc-galleria.net/">IRC-Galleria</a> -palvelua.Palveluntarjoajan etu on pitää palvelu käyttäjille (etupäässä nuoria) mielekkäänä, mutta myös sellaisena, että vanhemmat sen hyväksyvät. Ja tottakai sellaisena, ettei viranomaisten tarvitse puuttua siellä olevaan sisältöön. IRC-Gallerian käyttöehdot rajaavatkin sallittua sisältöä tiukemmin kuin lait. Lisäksi Sulake tekee yhteistyötä mm. poliisin kanssa.<br />
<br />
</div><div>Poliisia oli tilaisuudessa edustamassa ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisilaitokselta. Poliisilla on tällä hetkellä kolmen hengen ryhmä "<a href="http://www.poliisi.fi/irc-galleria">IRC-Gallerian lähipoliiseja</a>". Manninen puhui virtuaalisesta lähipoliisityöstä ja sosiaalisen median mahdollisuuksista. Poliisi on IRC-Galleriassa otettu ilmeisen hyvin vastaan ja nettipoliisit saavat kysymyksiä mm. mopoilusta, tupakanpoltosta tai alkoholinkäytöstä, mutta myös todella vaikeista ja yksityisistä asioista, kuten raiskaus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Poliiseilla onkin Galleriassa sellainen muista käyttäjistä poikkeava ominaisuus, että heille voi lähettää yksityisiä viestejä ilmaiseksi. Viidentoista kuukauden aikana poliisiprofiileille on tullut n. 50000 kysymystä. Nuorten on ilmeisesti helpompi lähestyä poliisia tällä tavoin ja toisaalta poliisit pysyvät paremmin kartalla nuorten ilmiöistä.<br />
<br />
</div><div><a href="http://www.kiravuo.net/">Timo Kiravuo</a>, joka on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen <a href="http://www.kiravuo.net/etiketti/">news-etiketin</a> jo 90-luvun alussa, piti esityksen, jonka otsikkona oli "ohjeita nuorten verkkoviestintään". Samat käytössäännöt pätevät netissä, kuin sen ulkopuolellakin, mutta haastetta lisää tietysti se, että ilmeet ja muun kehonkieli eivät yleensä verkossa välity. Netikettiä voi kuitenkin opettaa, kuten muitakin käytössääntöjä ja asiallisella käytöksellä sekä muut huomioimalla voi kerätä itselleen arvostusta ja "hyvää karmaa".<br />
<br />
</div><div>Seminaarin kruunasi Espoon <a href="http://www.saarnilaakso.fi/joomla/">Saarnilaakson koulun</a> 8M-luokan oppilaiden esitys, jossa ei näytetty powerpointteja, vaan mentiin suoraan asiaan, eli näytettiin livenä, miten nuoret käyttävät meseä, Facebookia, verkkopelisaitteja, Youtubea, Spotifyta jne.<br />
<br />
</div><div>Tilaisuuden päätteeksi käytiin vielä hyvä keskustelu, jossa nousi esiin, että tarvetta saada tietoa nettiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista olisi enemmänkin. Ensiavuksi päätettiin perustaa Facebook-ryhmä <a href="http://www.facebook.com/group.php?gid=294422758870">Nettivanhemmat</a>.<br />
<br />
</div><div>Seminaarin esitysten kalvot saadaan piakkoin verkkoon, jolloin päivitän tätä blogimerkintää. Tilaisuus myös videoitiin ja esitykset saatanee verkkoon parin viikon kuluessa.<br />
<br />
</div><div>Hyviä linkkejä, joista saa lisätietoa:</div><div><div><a href="http://www.tietoturvakoulu.fi/">http://www.tietoturvakoulu.fi/ </a></div><div><a href="http://www.tietoturvaopas.fi/">http://www.tietoturvaopas.fi/</a> </div><div><a href="http://vanhemmat.mll.fi/">http://vanhemmat.mll.fi/</a> </div><div><a href="http://www.vanhempainliitto.fi/mediakulttuuri-_ja_kasvatus/">http://www.vanhempainliitto.fi/mediakulttuuri-_ja_kasvatus/</a> </div><div><a href="http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/nettiturvallisuustyo">http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/nettiturvallisuustyo</a> </div><div><a href="http://www.mediakasvatus.fi/vanhemmille">http://www.mediakasvatus.fi/vanhemmille</a></div><div><a href="http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/netti_ja_media2/">http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/netti_ja_media2/</a></div><div><a href="http://www.poliisi.fi/irc-galleria">http://www.poliisi.fi/irc-galleria</a></div><div><br />
Edit 2010-02-12: <a href="http://www.ttlry.fi/koulutus/nuoret_ja_internet/">esitysten materiaalit</a> ovat nyt verkossa.</div></div>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-73712291444117298782010-01-13T13:35:00.000+02:002010-01-13T13:35:54.678+02:00Google vetäytyy Kiinasta?David Drummondin (SVP, Corporate Development and Chief Legal Officer, Google) eilen julkaisema <a href="http://googleblog.blogspot.com/2010/01/new-approach-to-china.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed:+blogspot/MKuf+(Official+Google+Blog)">kirjoitus</a> Googlen virallisessa blogissa on herättänyt kohua maailmalla. Blogitekstissä kerrotaan Googleen Kiinassa kohdistuneesta hyökkäyksestä, jossa tavoiteltiin pääsyä kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien Gmail-tileihin. Drummond kertoo hyökkäyksen tulleen Kiinasta ja sen olleen luonteeltaan poikkeuksellinen ("highly sophisticated and targeted attack"). Vaikka blogitekstissä ei suoraan nimetä mitään tahoa - kuten Kiinan viranomaisia - hyökkäyksen suorittajaksi, Drummondin mukaan sen seurauksena Google on päättänyt lopettaa hakutulosten sensuroinnin ja tarvittaessa lopettaa toiminnan Kiinassa kokonaan.<br />
<br />
Vai onko? Kyyninen lukija saattaisi kiinnittää huomiota siihen, että näin kauaskantoinen päätös ilmoitetaan blogissa eikä lehdistötiedotteella, sekä tekstin melko varovaiseen ja moniselitteiseen muotoiluun. Alla olennaisin kappale blogitekstistä:<br />
<br />
<span class="Apple-style-span" style="color: #333333; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 13px;">"These attacks and the surveillance they have uncovered--combined with the attempts over the past year to further limit free speech on the web--have led us to conclude that we should review the feasibility of our business operations in China. We have decided we are no longer willing to continue censoring our results on Google.cn, and so over the next few weeks we will be discussing with the Chinese government the basis on which we could operate an unfiltered search engine within the law, if at all. We recognize that this may well mean having to shut down Google.cn, and potentially our offices in China."</span><br />
<br />
Toisaalta asia on jo uutisoitu sen verran näkyvästi, että päätöksen pyörtäminen olisi Googlelle melkoinen imagotappio. Todennäköinen skenaario lienee jonkinlainen kompromissi Googlen ja Kiinan hallituksen välillä.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-17473994481408011152009-11-30T16:19:00.000+02:002009-11-30T16:19:55.771+02:00Avoimen lähdekoodin road show HelsingissäTänään oli Kuntatalolla <a href="http://www.coss.fi/">COSSin</a>, <a href="http://www.ttlry.fi/">Tietotekniikan liiton</a> ja <a href="http://www.kunnat.net/">Kuntaliiton</a> yhteisen <a href="http://www.ttlry.fi/koulutus/avoimien_ohjelmistojen_kaytto/">avoimen lähdekoodin road shown</a> kolmas tilaisuus. Kahteen ensimmäiseen tilaisuuteen Turussa ja Tampereella en päässyt mukaan, koska olin <a href="http://tommikarttaavi.blogspot.com/search/label/IGF">IGF 2009</a>:ssä niiden aikana. Täällä Helsingissä toimin puheenjohtajana ja pidin esityksen julkisen hallinnon näkökulmasta. Muita puhujia olivat Elias Aarnio COSSista, Mikael Böök <a href="http://www.katto.kaapeli.fi/">Katto-Menystä</a>, Petri Mertanen <a href="http://www.naviatech.fi/">Naviatech Solutionista</a> ja Pirjo Hannikainen <a href="http://proactum.fi/">Proactumista</a>.<br />
<br />
Koko iltapäivän kestäneessä tilaisuudessa käsiteltiin avoimen lähdekoodin hyödyntämistä sekä julkishallinnon että liiketoiminnan näkökulmasta. Elias Aarnio avasi tilaisuuden hyvällä johdannolla avoimeen lähdekoodiin ja sen erityispiirteisiin. Oma esitykseni keskittyi avoimuuden hyötyihin julkisella sektorilla, mitä hyötyjä sillä saavutetaan ja mitä avoimuutta edistäviä linjauksia on tehty ja millaisia hankkeita käynnissä. Mikael Böök lähestyi asiaa kirjastojen näkökulmasta ja esitti näkemyksenään, että Internet oikeastaan on yksi suuri kirjasto ja kirjastojen tulisi myös hallinnoida sitä, eikä hallitusten tai ICANNin.<br />
<br />
Petri Mertasen esityksen aiheena oli, miten lisenssipohjainen ohjelmistotalo on muuttunut avoimia järjestelmiä hyödyntäväksi palveluyritykseksi. Aloite muutokseen oli tullut isolta asiakkaalta, joka oli kylmästi ilmoittanut, ettei maksa lisenssimaksuja. Tämä oli johtanut liiketoimintamallin uudelleenarviointiin ja toimintatavan muutokseen.<br />
<br />
Pirjo Hannikaisen esitys painottui avoimen lähdekoodin uskottavuusongelmaan, eli miten tehdä vakavasti otettavaa liiketoimintaa alueella, jota moni edelleen pitää nörttien puuhasteluna.<br />
<br />
Päivän viimeisenä esityksenä oli Eliaksen toinen presis, joka keskittyi avoimen lähdekoodin yrityskäytön mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Esityksessä oli mm. lista erilaisista verkkopalveluista, jotka tarjoavat avoimen lähdekoodin ohjelmia tai tietoa niistä sekä lyhyt esittely muutamista yrityskäyttöön soveltuvista avoimen lähdekoodin desktop-ohjelmista.<br />
<br />
Esitysten kalvot tulevat jakeluun Tietotekniikan liiton verkkosivuille. Tilaisuus taltioitiin myös videolle ja laitetaan jakeluun verkkoon.<br />
<br />
Road shown seuraavat tilaisuudet <a href="http://www.ttlry.fi/yhdistykset/alueelliset_yhdistykset/potky/?x113480129=138793165">Oulussa</a> 2.12. ja <a href="http://www.ttlry.fi/yhdistykset/lapin_tietotekniikkayhdistys/?x12520360=139927481">Rovaniemellä</a> 4.12.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-58691561149020237322009-11-27T11:48:00.001+02:002009-11-27T11:48:49.484+02:00IT-standardisointiyhteistyötä EuroopassaOsallistuin eilen ja tänään Amsterdamissa pidettyyn ICT-standardisoinnin verkostotapaamiseen. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Hollannin <a href="http://www.forumstandaardisatie.nl/english/">Standardisation Forum</a>, joka on ministeriön asettama yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää avointen standardien käyttöä ja yhteentoimivuutta julkisella sektorilla. Kokoukseen oli kutsuttu eri maista julkisen sektorin tietotekniikkastandardisoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Osallistujia oli lähinnä Euroopasta; paikalla oli lisäkseni henkilöitä Hollannista, Espanjasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, mutta olipa kaksi osallistujaa tullut peräti Japanista asti.<br />
<br />
Shuichi Tashiro Japanin <a href="http://www.ipa.go.jp/software/open/ossc/english/index.html">Open Software Centeristä</a> kertoi heidän kokemuksistaan. Open Software Center toimii <a href="http://www.ipa.go.jp/index-e.html">IPAn (Information-technology Promotion Agency</a>) alla, Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamana. Japanissa on jo muutama vuosi sitten laadittu hallinnon IT-hankintaohjeet, joissa suositaan avoimien standardien käyttöä. Tällä hetkellä on tekeillä lista suositelluista avoimista standardeista, jota varten on laadittu arviointikriteeristö, jota käytetään paitsi itse standardien, myös niitä laativien organisaatioiden evaluointiin. Japanilaiset ovat laatineet myös oman määritelmän avoimelle standardille. Yksityiskohtana mainittakoon, että hallitus myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka valmistavat keskeisiksi nähtyjä SOA-komponentteja.<br />
<br />
Kokouksessa käytiin myös keskustelu Euroopan yhteentoimivuusviitekehyksestä (European Interoperability Framework, EIF). EIF:stä, joka on yksi EU:n komission yhteentoimivuusohjelma IDABC:n tuotoksista, on jo jonkin aikaa ollut tulossa uusi versio. <a href="http://ec.europa.eu/idabc/servlets/Doc?id=31597">Luonnos versio 2.0:ksi</a> oli <a href="http://ec.europa.eu/idabc/en/document/7732">julkisella kommenttikierroksella</a> jo yli vuosi sitten ja sitä pidettiin yleisesti melko hyvänä. Kriittisimmin sitä arvioitiin varmaankin <a href="http://ec.europa.eu/idabc/servlets/Doc?id=31933">Microsoftin lausunnossa</a>. Muutama viikko sitten nousi pienimuotoinen kohu, kun <a href="http://wikileaks.org/wiki/European_Interoperability_Framework_2_draft%2C_2009">julkisuuteen vuosi uusi versio</a> luonnoksesta, jota ei vieläkään ole julkaistu IDABC:n verkkosivuilla. Dokumentista oli poistettu pitkät pätkät mm. avointa lähdekoodia koskevaa tekstiä. No tämä voi tietysti olla vain lyhentämisestä johtuvaa, dokumentissa on edelleen mainittu koodin uudelleenkäyttö keskeisenä periaatteena. Avointen standardien kohdalla sen sijaan tilanne on lievästi sanottuna mielenkiintoinen: niitä ei mainita lainkaan. Myös <a href="http://ec.europa.eu/idabc/en/document/2319/5644">EIF 1.0</a> versiossa oleva avoimen standardin määritelmä on poistettu uudesta luonnoksesta kokonaan. Sen sijaan puhutaan avoimista spesifikaatioista, mutta missään ei ole määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Lisäksi dokumentissa mainitaan keskeisenä periaatteena 'avoimuus', mutta määritellään se niin sekavalla tavalla, että sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa.<br />
<br />
Kävimme tänään kokouksen hollantilaisten isäntien aloitteesta keskustelun EIF 2.0:sta. Paikalla oli myös IDABC:n edustaja Per-Olav Gramstad ja EIF 2.0:n laatimiseen osallistunut Miguel A. Amutio Espanjasta. Hollantilaiset esittivät, että paikalla olevat EU:n jäsenvaltiot voisivat laatia yhteisen lausunnon uudesta versiosta, sikäli kun siitä ollaan vielä järjestämässä konsultaatio. Sellaisesta ei tällä hetkellä ole mitään tietoa, kuten ei dokumentin hyväksymis- tai julkaisuaikataulustakaan. Gramstad ja Amutio selittivät että avoimen standardin käsite on hyvin ongelmallinen EU:n sisällä ja sen käyttö voisi olla esteenä dokumentin hyväksymiselle komission viralliseksi tiedoksiannoksi. EIF:n ykkösversiolla ei ole mitään virallista statusta ollutkaan. Mihinkään lopputulokseen keskustelussa ei päädytty ja sitä varmasti jatketaan kokouksen jälkeenkin.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan kokouksessa sai erittäin arvokasta informaatiota siitä, missä muissa maissa mennään käytännön toiminnan tasolla yhteentoimivuuden edistämisessä. Erityisen kiinnostavia ovat eri maissa tehdyt listat suositelluista standardeista (standardisalkut) ja niiden laatimisessa käytetyt menetelmät ja kriteeristöt. Suomessa tällaista julkisen hallinnon standardisalkkua ei ole vielä määriteltynä, mutta tarvetta sille kyllä olisi. Isännät tuntuisivat toivovan, että näitä tapaamisia jatketaan, mikä olisi ehdottomasti hyvä asia.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-80973127205457813342009-11-24T12:29:00.001+02:002009-11-24T12:30:52.202+02:00Julkisen hallinnon ICT-palveluiden kehittäminen<div class="MsoNormal">Tänään järjestettiin Marina Congress Centerissä Katajanokalla <a href="http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/news/latest/jhs-seminaari_ict-palvelujen_kehittaminen_suositussarja">JHS-seminaari</a>, jonka aiheena oli ICT-palveluiden kehittäminen ja siihen liittyvät hiljattain julkaistut JHS-suositukset <a href="http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs171">kehittämiskohteiden tunnistamisesta</a>, <a href="http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs172">esiselvityksestä</a> ja <a href="http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs173">vaatimusmäärittelystä</a>. Alla yhteenveto siellä pitämästäni puheenvuorosta.<br />
</div><div class="MsoNormal"><i>Syyskuussa 2006 JUHTAn JHS-jaosto käynnisti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia JHS-suositus vaatimusmäärittelystä tietotekniikkahankkeita varten. Myöhemmin työstä rajattiin ulos laitteet ja tietoliikenneratkaisut ja päätettiin keskittyä tietojärjestelmiin. Hankkeen taustalla oli tietoisuus useista pieleen menneistä julkisen hallinnon tietojärjestelmähankinnoista. Epäonnistuneita hankintoja tarkastelemalla kävi ilmi, että haasteina olivat mm. hankintalaki ja hankintayksiköitten kokemattomuus. Koska julkisia hankintoja avoimella menettelyllä tehtäessä hinta on keskeisessä asemassa valintakriteerinä, pitää tarjoajalla olla hyvin tarkka käsitys siitä, mitä on tarjoamassa. Tämä taas on mahdollista vain, jos tilaaja tietää mitä on tilaamassa. </i><br />
</div><div class="MsoNormal"><i>Tietojärjestelmähankkeissa on normaalia, että uusia vaatimuksia tulee esiin, kun järjestelmää aletaan toteuttaa. Mitä vähemmän aikaa ja vaivaa on käytetty vaatimusten määrittelyyn ennen aloittamista, sitä enemmän niitä todennäköisesti keksitään matkan varrella. Ongelmana tietysti on, että kilpailutuksessa määriteltyä hintaa ei saa ylittää kuin tietyissä rajoissa. Koska muutoksilla ja lisäyksillä on aina jokin hinta, jäävät ne joko toimittajan tappioksi tai toteuttamatta. Kumpikaan vaihtoehto ei ole mielekäs, mutta jälkimmäisessä saatetaan lopputuloksena saada järjestelmä, joka ei täytä tehtäväänsä ja joudutaan pian uusimaan.</i><br />
</div><div class="MsoNormal"><i>JHS-suositusta lähdettiin toteuttamaan sillä oletuksella, että ohjeistamalla julkisia hankintayksikköjä systemaattisen vaatimusmäärittelymenetelmän käyttöön, saataisiin epäonnistuneiden hankkeiden määrää vähennettyä. Työhön otettiin pohjaksi Valtiokonttorin sisäiseen käyttöön tehty vaatimusmäärittelymenetelmä, jonka pohjalta muokattiin suositus koko julkiselle hallinnolle. Työhön osallistui poikkeuksellisen suuri määrä asiantuntijoita, sekä julkiselta sektorilta että järjestelmätoimittajilta.</i><br />
</div><div class="MsoNormal"><i>Suositus julkaistiin syyskuussa 2007. Jo julkaisuvaiheessa oli selvää, että sitä tulisi täydentää esiselvitystä koskevalla ohjeistolla. Vaatimusmäärittelyssäkin saatetaan tehdä turhaa työtä, jos sitä ennen ei ole tehty kunnollista esiselvitystä, jossa on kartoitettu markkinoilla olevia vaihtoehtoja ja niiden ominaisuuksia. Esiselvityksen lopputuloksena saattaa tietysti olla myös, ettei koko hanketta ole järkevää toteuttaa. Esiselvityssuositus päätettiin kuitenkin tuottaa erillisessä hankkeessa, jotta vaatimusmäärittelyohje saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.</i><br />
</div><div class="MsoNormal"><i>Esiselvityssuosituksen laatiminen käynnistettiin keväällä 2008. Pohjaksi otettiin jälleen Valtiokonttorissa laadittu menetelmä, jota lähdettiin muokkaamaan. Mukaan otettiin myös materiaalia ValtIT:n laatimasta kokonaisarkkitehtuurimenetelmästä, sen kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanoa koskevasta osuudesta. Näin suositusluonnos saatiin luontevasti linkitettyä arkkitehtuuriin, joka luonnollisesti on ylätasolla, kun kehittämishankkeita suunnitellaan. Dokumentista oli kuitenkin tulossa jossain määrin sekava ja vaikeasti jäsennettevä, joten se päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi suositukseksi. Näin syntyi kolmen erillisen suosituksen muodostama kokonaisuus: ICT-palvelujen kehittäminen, joka sisältää osat: kehittämiskohteiden tunnistaminen, esiselvitys ja vaatimusmäärittely. Yhdessä valmisteilla olevan kokonaisarkkitehtuurimenetelmäsuosituksen kanssa ne muodostavat viitekehyksen onnistuneille julkisen hallinnon tietojärjestelmähankkeille.</i><br />
</div>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-50401888353124610362009-11-24T08:27:00.003+02:002009-11-24T08:33:26.802+02:00IGF ja KiinaNäyttää siltä, että <a href="http://tommikarttaavi.blogspot.com/2009/11/igf-2009-paatossessio.html">viime keskiviikon blogimerkinnässä</a> annoin hieman liian optimistisen kuvan Kiinan asenteesta IGF:ää ja jatkamista ensi vuoden jälkeen. Kiinankielisen puheenvuoron englanninkielinen transkriptointi takelteli, eikä Kiinan sanoma välittynyt ihan tarkoitetussa muodossa. Alla korjattu transkriptio, josta voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä.<br />
<br />
CHEN YIN:<br />
<i>Thank you, Mr. Chairman.</i><br />
<i>The Chinese delegation has noted that as mandated by WSIS, IGF has conducted productive and effective activities in promoting dialogue and exchange among the multi-stakeholders, and will conclude its mandate within its five-year life span. We would like to congratulate and appreciate the excellent work done by IGF Secretariat, MAG, and all the hosting countries including Greece, Brazil, India and Egypt. Meanwhile, we would like to point out some of the IGF shortcomings, as described following.</i><br />
<i>First of all, the current IGF cannot solve in substance the issue of unilateral control of the critical internet resources. </i><br />
<i>Secondly, the developing countries are lack of resources for participating in IGF meetings, and the priority of development agenda has been downplayed, which made IGF lacking of broad representation.</i><br />
<i>Thirdly, the issues discussed in IGF have duplicated a lot with the work being explored and covered by other UN agencies and international organizations. Therefore, Chinese delegation think, without reform to the IGF as it is, it is not necessary to give the IGF a five-year extension. In the meantime, we noted that relevant parties, developing countries in particular, hope that internet governance issues could be discussed at the U.N. level. We support the views of Saudi Arabia and other developing countries in their proposal to set up the Enhanced Cooperation mechanism within the U.N. framework. In our view, if the mechanism of Enhanced Cooperation needs the extension of IGF for the purpose of exchanging views among multi-stakeholders, IGF should carry out reforms in the following ways.</i><br />
<i>First, the future IGF should, in accordance with the provision of Tunis Agenda, focus on how to solve the issue of unilateral control of the critical Internet resources.</i><br />
<i>Secondly, the representation and voices of the developing countries should be increased in the IGF, and the development issue should be placed as the first priority.</i><br />
<i>Thirdly, we should seriously consider the possibility of incorporating IGF financing into the regular U.N. budget, and provide assistance to developing countries for their participation in the IGF meetings.</i><br />
<i>Fourthly, we should follow rigidly the Tunis Agenda so that the reformed IGF should not duplicate the work and mandate of the other organizations.</i><br />
<i>Fifthly, a Bureau should be set up with a balanced membership of various parties and geographical regions, and its term of reference and rules of procedures should be formulated by the United Nation.</i><br />
<i>Sixthly, on tenure of the future IGF, we deem it necessary to review the extension of the IGF every two or three years.</i><br />
<i>In the view of the Chinese delegation, the setting up of a mechanism for Enhanced Cooperation with a reformed IGF will effectively promote the global Internet governance process and facilitate the achievement of Millennium Development Goals.</i><br />
<i>Thank you, Mr. Chairman.</i>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-72156185260966139852009-11-20T13:43:00.001+02:002009-11-20T13:47:53.991+02:00IGF 2009 yhteenvetoNeljännen Internet Governance Forumin, joka päättyi toissapäivänä Sharm el Sheikhissä, jälkeen näyttää erittäin todennäköiseltä, että ensi vuonna Vilnassa järjestettävä viides ei jää viimeiseksi. Alunperin viisivuotiseksi tarkoitettu prosessi siis jatkunee, mutta missä muodossa? Vaikka jatkumisesta tuntui Sharmissa vallitsevan lähes liikuttava yksimielisyys, oli eri intressiryhmien päätöspuheenvuoroissa näkemyseroja siitä, onko samalla kaavalla jatkaminen mielekästä. Suurimpia käytännön tason kysymyksiä on varmasti IGF:n rahoitus ja asema YK:n organisaatiossa. Nykyisellään IGF on ollut melko irrallinen YK:n hallinnosta ja sen rahoitus on hoidettu osallistujamaiden talkoilla. Kiinan edustaja esitti päätöspuheenvuorossaan, että IGF:n rahoituksen pitäisi tulla YK:n budjetista. Tämä tarkoittaisi luultavasti sen sysäämistä ITU:n alaisuuteen. ITU:lla selvästi on suurta mielenkiintoa IGF:ää kohtaa, mutta IGF:n naittaminen ITU:lle kohtaisi varmasti voimakasta vastustusta useissa sidosryhmissä. Kritiikkiä esitettiin myös kokouskäytäntöjä kohtaan. Workshoppien suuri määrä johtaakin helposti siihen, että oikeasti tärkeät asiat helposti hukkuvat massaan.<br />
<br />
Mitä sitten ovat ne oikeasti tärkeät asiat Internetin hallinnon kannalta? Ja mitä koko käsitteellä edes tarkoitetaan? Suomen kielen sanat hallinto ja hallinta eivät kumpikaan kovin täsmällisesti vastaa englanninkielistä termiä governance. IGF:n roolin tulisi mielestäni olla sillä harmaalla alueella, joka jää toisaalta kansallisten verkkoresurssien hallinnan ja toisaalta kansainvälisen Internetin keskeisten teknisten resurssien hallinnan (eli ICANNin toimialueen) ulkopuolelle. Ongelmana on, että Internetin välittämän sisällön kautta tuo harmaa alue pitää sisällään inhimillisten aktiviteettien koko kirjon. Tämä ongelma näkyy IGF:ssä aihepiirien ylitarjontana ja yleisenä fokusoimattomuutena. On vaikea kiteyttää mistä keskustellaan, kun yritetään keskustella kaikesta. Tämä monimuotoisuus toimii helposti sellaisten tahojen eduksi, jotka haluavat edistää jotakin agendaa, joka voitaisiin nähdä yleisen edun vastaisena. Esimerkiksi sisällön valvontaa ja rajoittamista on helppo perustella lasten suojelemisella, kun oikeasti halutaan esimerkiksi ehkäistä yhteiskunnallista keskustelua ja kansalaisaktivismia. Suodatus- ja seurantajärjestelmien käyttö harvoin rajoittuu siihen, millä niiden käyttöönotto on alunperin perusteltu. <br />
<br />
IGF:n isäntämaa Egyptin harjoittama kansalaisvapauksien rajoittaminen verkossa oli valtavankokoinen niilinvirtahepo keskellä kongressikeskusta, jonka ympäri kaikkien piti kiertää ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kiinan verkkosensuuriin viittaaminen julisteessa aiheutti välikohtauksen, joka päätyi jopa <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/technology/8361849.stm">BBC:n uutisiin</a> (aiheesta enemmän <a href="http://tommikarttaavi.blogspot.com/2009/11/internet-governance-forum-2009.html">maanantain blogimerkinnässä</a>). Sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja sensurointia toki käsiteltiin workshopeissa, mutta konkreettisten, YK:n jäsenvaltioiden tekemien ihmisoikeuksien loukkausten, mainitsemista piti visusti välttää.<br />
<br />
Ihmisoikeuksien lisäksi toinen tärkeä kysymys on pääsy verkkoon. Joillekin se on itsestäänselvää, joillekin hyvin vaikeaa ja suurimmalle osalle maailman ihmisistä mahdotonta. Internet-penetraatioprosentit kehittyvissä maissa ovat surkealla tasolla. <a href="http://datafinder.worldbank.org/internet-users">Maailmanpankin tilaston</a> mukaan Sierra Leone pitää häntää yhdellä internet-käyttäjällä neljää sataa asukasta kohden, eikä tilanne ole paljon parempi useimmissa muistakaan Afrikan maista.<br />
<br />
Jos siis minulta kysyttäisiin, mihin IGF:n tulisi jatkossa keskittyä, vastaisin että ihmisten oikeuteen päästä verkkoon ja ilmaista siellä mielipiteensä ilman pelkoa.<br />
<br />
Lisää IGF:stä <a href="http://www.kasvi.org/index.php?id=8851">Jyrki Kasvin blogissa</a>.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-56138248018365278512009-11-18T16:32:00.002+02:002009-11-18T17:06:25.420+02:00IGF 2009 päätöspäiväNeljäs Internet Governance Forum päättyy tänään Sharm el Sheikhissä. Viimeisen päivän ohjelma meni uusiksi, kun sinne lisättiin osuus, jossa puhujana oli Rouva Suzanne Mubarak, Egyptin presidentin vaimo. Tämä tarkoitti myös melkoista lisäystä ennestäänkin tiukkoihiin turvatoimiin. Mm. kaikki kännykät ja kamerat takavarikoitiin portilla. Itse en osallistunut siihen, enkä muihinkaan aamupäivän sessioihin, sillä olin hotellihuoneessa faaraon kirouksen kourissa. Lähempänä puolta päivää uskaltauduin jo paikalle, kun vessassa ei tarvinnut enää ravata viidentoista minuutin välein.<br />
<br />
Juuri loppunut sessio oli nimeltään "<a href="http://www.intgovforum.org/cms/2009/sharm_el_Sheikh/Programme.MainSessions.html#Emerging">Taking Stock and Looking Forward – on the desirability of the continuation of the Forum</a>", jossa valituilla eri intressitahojen edustajilla - hallituksilla, kansalaisjärjestöillä, yritysten edustajilla - on kullakin kolme minuuttia aikaa kertoa kantansa siitä, pitäisikö IGF:n jatkua ja missä muodossa. Jatkumisesta näyttää vallitsevan yksimielisyys - jopa Kiinan edustaja ilmoitti hieman yllättäen kannattavansa sitä - mutta siitä, missä muodossa, kuinka kauan ja millä rahoituksella sen tulisi jatkua, onkin melko paljon erilaisia mielipiteitä. Suomen puheenvuoron piti kansanedustaja Jyrki Kasvi.<br />
<br />
Nyt jäljellä on vielä workshop-osuus ennen loppuseremoniaa.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-4042733509319845582009-11-16T12:04:00.002+02:002009-11-16T14:53:43.753+02:00Internet Governance forum 2009Neljäs <a href="http://www.intgovforum.org/">Internet Governance Forum</a> on parhaillaan käynnissä Sharm el Sheikhissä Egyptissä. IGF sai alkunsa <a href="http://www.itu.int/wsis/index.html">YK:n Tietoyhteiskuntahuippukokouksesta</a> (World Summit on Information Society, WSIS), joka järjestettiin Genevessä 2003 ja Tunisissa 2005.<br />
<br />
Eilen lauantaina oli <a href="http://www.intgovforum.org/cms/2009/sharm_el_Sheikh/Programme.MainSessions.html#Opening">avajaisseremonia</a>, jossa puhujina olivat mm. Egyptin pääministeri ja viestintäministeri, ITU:n pääsihteeri, EU-komissaari Reding, ISOCin ja ICANNin johtajat, vain muutamia mainitakseni. Lisäksi sessiossa oli keynote-puheenvuorot Tim Berners-Leeltä ja Jerry Yangilta (toinen Yahoon perustajista). Yksi kuuma kysymys on luonnollisesti IGF:n jatko. IGF:n oli alunperin tarkoitus olla viisivuotinen ja päättyä ensi vuonna. Viimeinen IGF-kokous olisi tällöin ensi syksynä Vilnassa. IGF:n jatkamisen tarpeesta vaikuttaa kuitenkin vallitsevan jonkinlainen konsensus. Esimerkiksi komissaari Reding totesi puheenvuorossaan että IGF:n tulee jatkua. <br />
<br />
Mielenkiintoinen kysymys on myös isäntämaan suhtautuminen Internetiin. Egypti on päässyt Reporters Sans Frontiers -järjestön <a href="http://www.rsf.org/List-of-the-13-Internet-enemies.html">Internetin viholliset -listalle</a>, 12 muun kansalaisten vapauksia verkossa voimakkaasti rajoittavan valtion kanssa.<br />
<br />
Verkkosensuurista varmasti keskustellaan kokouksen aikana, etenkin kun ensimmäisenä päivänä ehti jo olla välikohtaus, jossa kokouksen turvamiehet tulivat kesken erään session poistamaan seinältä "Access Controlled" -nimistä kirjaa promotoivan julisteen, koska julisteessa oleva lause oli heidän mukaansa YK:n politiikan vastainen. Lause kuului näin: "The first generation of Internet controls consisted largely of building firewalls at key Internet gateways; China's famous "Great Firewall of China" is one of the first national Internet filtering systems." Computerworld on jo ehtinyt <a href="http://news.idg.no/cw/art.cfm?id=F8ADF7C8-1A64-6A71-CE073A625C5A81C3">uutisoida</a> asian. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=d-kxYt2LwKc">Video välikohtauksesta</a> on - tottakai - YouTubessa.<br />
<br />
YouTubesta löytyy muutenkin runsaasti videomateriaalia <a href="http://www.youtube.com/results?search_query=%23IGF%2009&search=Search&sa=X&oi=spell&resnum=0&spell=1">hakusanalla IGF 09</a>. Osaa IGF:n sessioista voi seurata <a href="http://www.un.org/webcast/igf/">suorana webcastina</a>. <br />
<br />
Tapahtumaa voi seurata myös <a href="http://twitter.com/intgovforum">Twitteristä</a>, jossa on myös Suomen delegaation <a href="http://twitter.com/igfsuomi">igfsuomi</a> -tili. <a href="http://twitter.com/tommikarttaavi">Tweettaan</a> satunnaisesti täältä itsekin.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-3611080144902256482009-11-03T10:13:00.002+02:002009-11-03T13:32:13.332+02:00ICANN 36 Soul, Etelä-KoreaViime viikolla pidettiin Soulissa ICANN-kokous numero 36. Eniten näkyvyyttä mediassa sai kansainvälistettyjen verkkotunnusten (Internationalized Domain Names, IDNs) käyttöönotto, joka aloitetaan marraskuun puolivälissä ICANNin <a href="http://www.icann.org/en/announcements/announcement-30oct09-en.htm">tiedotteen</a> mukaan. Tarkemmin sanoen silloin käynnistyy ns. Fast Track -prosessi, jonka tarkoituksena on saada kansainvälistettyyn muotoon sellaisia maakoodiverkkotunnuksia (ccTLDs), joilla on suurin tarve käyttää muita kuin latinalaisia aakkosia verkkotunnuksen esittämisessä ja samalla kerätä kokemuksia laajamittaisempaan käyttöönottoon.<br />
<br />
Sen sijaan uusien geneeristen ylätason verkkotunnusten (gTLDs) rekisteröinnin aloittaminen näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen, alun perin suunnitellun vuodenvaihteen sijaan. Uusien ylätason verkkotunnusten hakijan oppaasta (Applicant Guide Book) on parhaillaan <a href="http://www.icann.org/en/topics/new-gtlds/comments-3-en.htm">kommenttikierroksella</a> kolmas versio.<br />
<br />
Osallistuin Eurooppalaisten kuntaliittojen keskusjärjestön <a href="http://www.ccre.org/">CEMRin</a> vastineen laatimiseen. <a href="http://forum.icann.org/lists/3gtld-evaluation/msg00001.html">Vastineessa</a> kiinnitetään huomiota tarpeeseen suojella kaupunkien nimiä ylätason verkkotunnuksina. Riskinä on, että kaupunkien nimiä otetaan käyttöön, ilman että niiltä edes kysytään siihen lupaa. Hakijan oppaan tämänhetkisen version mukaan lupaa tulisi kysyä vain pääkaupungeilta ja muilta jos "verkkotunnusta käytetään sen nimiseen kaupunkiin liittyvässä tarkoituksessa", joka jättää aika paljon tulkinnanvaraisuutta.<br />
<br />
Voidaan tietysti kysyä, pitäisikö kaupungeilla edes olla oikeutta päättää nimiensä käytöstä ylätason verkkotunnuksina? Entä saattaako niillä itsellään olla joskus käyttöä näille tunnuksille? Sitä on aika vaikeaa arvioida, mutta historiasta voi ehkä ottaa oppia tässäkin. Aikoinaan mm. Helsingin ja Oulun yliopistot rekisteröivät toisen tason verkkotunnuksikseen helsinki.fi ja oulu.fi, jotka edelleenkin kuuluvat näille yliopistoille, eikä kaupungeille, joiden mukaan ne on nimetty. Siihen aikaan ei ollut nähtävissä, että kyseisillä kaupungeilla olisi ollut mitään käyttöä moisille turhakkeille. Näistä kysymyksistä toivottavasti käydään vielä perusteellinen keskustelu ennen kuin uusien ylätason verkkotunnusten rekisteröinti alkaa.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-11372303295948856402009-10-15T15:17:00.001+03:002009-10-15T15:17:49.054+03:00Semic.eu technology reuse workshop<a href="http://semic.eu/">Semic.eu</a> -portaali on yksi EU:n <a href="http://ec.europa.ec/idabc">IDABC-ohjelman</a> aikaansaannoksista. Hankkeen alkuperäinen nimi oli XML clearinghouse, ennen kuin se nimettiin Semic.eu:ksi. Portaali on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioille alustaksi, johon voi tallentaa semanttista yhteentoimivuutta edistäviä aineistoja. Tavoitteena on edistää yhteentoimivuutta Euroopan tasolla.<br />
<br />
Puolitoista vuotta sitten, kun tulin jäseneksi Semic.eu Advisory Groupiin, portaalia oltiin juuri julkistamassa. Koska Semic.eu on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja koska Suomessa oli samanaikaisesti hanke julkishallinnon yhteentoimivuusportaalin toteuttamiseksi, ehdotin että voisimme kopioida Semic-alustan kansalliseen käyttöön. Koska muitakin kiinnostuneita löytyi, asiaa alettiin selvittää syksyllä 2008 ja marraskuussa meillä oli jo toimiva testiasennus Suomessa. Toistaiseksi alustaa on vain testattu, eikä vielä otettu varsinaiseen käyttöön. Suurin syy siihen on, että testauksen ja arvioinnin aikana on tullut esiin muutostarpeita alustaan, jotta se vastaisi paremmin kansallisia tarpeita.<br />
<br />
Eilen 14. lokakuuta järjestettiin Brysselissä <a href="http://www.semic.eu/semic/view/snav/currentInformation/News.xhtml?newsId=03ed6b74-eef6-482e-b875-956dac46acb1&tmpl=News">workshop</a>, jonka aiheena oli Semic-alustan uudelleenkäyttö. Tällä hetkellä alusta on saatavissa <a href="http://osor.eu/">Osor.eu</a> -portaalin (EU:n avoimen lähdekoodin repositorio, toinen IDABC-ohjelman tuotos) kautta, mutta koska alustaa ei alun perin suunniteltu monistettavaksi, on sen käyttöönotossa muutamia ratkaistavia kysymyksiä. Yksi workshopin tavoitteista oli vertailla käyttöönottoa suunnittelevien tahojen järjestelmävaatimuksia keskenään ja tunnistaa yhteisiä tarpeita. Workshop jouduttiin valitettavasti keskeyttämään lounaan jälkeen, kun koko rakennuksesta katkesivat sähköt, jonka jälkeen koko talo evakuoitiin läheiseen puistoon. Seuraavaksi paikalle tulikin useita paloautoja. Kyseessä oli ilmeisesti väärä hälytys, mutta siinä vaiheessa kun rakennukseen olisi saanut palata, iltapäivä oli jo menetetty. Sen verran workshopin aikana ehti selvitä, että IDABC-ohjelman puolella olisi kyllä tahtoa alustan kehittämiseen paremmin monistettavaksi, mutta IDABC:n loppuminen vuodenvaihteessa ja vaihtuminen ISA-ohjelmaksi, tarkoittaa että loppuvuoden aikana tuskin tehdään mitään ylimääräistä, joka ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.<br />
<br />
Kansallisen käyttöönoton kannalta tämä jättää vaihtoehdoiksi joko odottaa, että muutokset ehkä tehdään IDABC:n toimesta, ottaa alusta käyttöön sellaisena kuin se on nyt tai toteuttaa muutokset itse. Muutosten toteuttaminen itse aiheuttaa todennäköisesti yhteensopimattomuusongelman jatkossa, kun Semic-alustasta tulee uusia versioita. Tämän välttämiseksi muutokset tulisi tarjota Semicille ja toivoa, että ne hyväksytään seuraavaan versioon. Ihannetilanteessa Semicin ymprärille muodostuisi aito avoimen lähdekoodin yhteisö, mutta haasteena on, että toimintatapana se olisi julkisen sektorin toimijoille täysin uusi.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-88600691187437359052009-10-02T15:40:00.008+03:002009-10-08T09:32:20.647+03:00Mindtrek 2009Kyllä <a href="http://www.mindtrek.org/">Mindtrek</a> on sitten hieno tapahtuma. Paljon kauhean fiksuja ihmisiä puhumassa hirveän viisaita, eikä ainuttakaan kravattia kaulassa. No yhdellä naisella oli, mutta kuitenkin. <br />
<br />
Mindtrekissä on näiden kahden päivän aikana ollut paljon puhetta sosiaalisen median tulevaisuudesta ja tavoista, joilla se meihin vaikuttaa. Osa näistä visioista on mielenkiintoisia ja innostavia ja osa suorastaan pelottavia. Väistämättä tulee mieleen kysymys onko tulevaisuudessa mahdollista jättäytyä näiden verkostojen ulkopuolelle, ilman että samalla jättäytyy ulkopuolelle koko yhteiskunnasta? Entä jos arvostaa yksityisyyttä enemmän kuin yhteisöllisyyttä? Entä jos ei halua olla kaikkien tavoitettavissa kaiken aikaa? Voiko kaikkialle ulottuvassa tietoyhteiskunnassa vaatia tulla jätetyksi rauhaan? Vaikeita kysymyksiä, joita tullaan lähiaikoina varmasti kyselemään yhä useammin.<br />
<br />
Keynote-puheenvuoroista ylivoimaisesti mielenkiintoisin oli Chris Messina <a href="http://openid.net/foundation/">OpenID Foundationista</a>. Hänen esityksensä herätti tärkeän kysymyksen siitä, kuka omistaa sosiaaliset verkostot Internetissä? Käyttäjät itse, vai yhteisöpalvelut, kuten Facebook. Kysymys nousee esiin erityisesti tilanteissa, joissa palvelu lopetetaan, kun sen tekijöiltä loppuvat rahat tai se myydään yhdistetään toiseen palveluun. Palvelusta voi mahdollisesti pelastaa sinne lataamansa kuvat tai muut tiedostot ja ehkä sen kautta lähetetyt viestit, mutta ei niitä yhteyksiä, joita sen kautta on luonut toisiin käyttäjiin. Sosiaalista verkostoa, toisin sanoen. OpenID ei sinällään ole ratkaisu tähän pulmaan, ainakaan tällä hetkellä. Se on vain työkalu identiteettien hallintaan. Avoin protokollastandardi sosiaalisille verkostoille, voisi sen sijaan olla ratkaisu. Pikaviestiprotokolla Jabber on jo askel tähän suuntaan. Suoraan sosiaalisen median alueella on käynnissä ainakin kaksi projektia: <a href="http://www.complang.org/dsnp/">Distributed Social Networking Protocol (DSNO)</a> ja <a href="http://sourceforge.net/projects/snoip/">SNOIP – Social Network Protocol</a>.<br />
<br />
Ohjelmassa oli monia muitakin hyviä esityksiä, kuten Jyri Engeström (Google) "Snack Size Sociality: Affection, Influence and Identity in the Days of Bite-Sized Media" ja Adam Greenfield (Do projects) "Elements of a networked urbanism". Hauskimpia esityksiä olivat suomalainen <a href="http://www.ball-it.com/">Ball-IT</a>, joka valmistaa liiketunnistimilla ja Bluetooth-sirulla varustettuja palloja, joita voi käyttää vaikkapa peliohjaimena tai askelmittarina sekä brittiläinen puettavaa tietotekniikkaa valmistava <a href="http://www.cutecircuit.com/">Cute Circuit</a>, jonka <a href="http://www.cutecircuit.com/projects/wearables/thehugshirt/">Hug Shirt</a> -paidoilla voi välittää etähalauksia toisille samanlaista paitaa käyttäville.<br />
<br />
Edit 2009-10-08: samasta aiheesta tarinaa myös kollega <a href="http://sosiaalinenmediakunnat.blogspot.com/2009/10/mindtrek-1102009-tampere.html">Susanna Hyvärisen blogissa</a>.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-5511973225892975112009-10-01T11:26:00.000+03:002009-10-01T11:53:06.082+03:00ICANN: mitä JPA:n jälkeen?ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välinen Joint Project Agreement umpeutui ja on nyt korvattu jollakin, jota kutsutaan nimellä <a href="http://www.icann.org/en/announcements/announcement-30sep09-en.htm#announcement">Affirmation of Commitments</a>. Mitä muutoksia tämä tuo tullessaan?<br /><br />ICANNin tiedotteen mukaan Affirmation of Commitments "...commits ICANN to remaining a private not for profit organization. It declares ICANN is independent and is not controlled by any one entity. It commits ICANN to reviews performed BY THE COMMUNITY – a further recognition that the multi-stakeholder model is robust enough to review itself."<br /><br />"Reviews performed BY THE COMMUNITY" tarkoittanee käytännössä, että ICANNin hallintorakenteeseen kuuluvat komiteat ja tukiorganisaatiot, mukaanlukien Governmental Advisory Committee ja At-Large Advisory Committee, saavat valtaa. Ei välttämättä niinkään itse päätöksenteossa, vaan sen jälkeisessä valvonnassa.<br /><br />Uutta on myös se, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, kun JPA ja sitä edeltävät Memorandum of Understanding -sopimukset ovat olleet määräaikaisia.<br /><br />Vaientaako tämä ratkaisu kritiikin siitä, että USA:lla on liian suuri valta ICANNin, ja sitä kautta jossain mielessä koko Internetin, hallintoon? Aika näyttää. Ymmärtääkseni uusikaan sopimus ei millään lailla puutu IANA-funktion hoitoon, jota ICANN suorittaa USA:n kauppaministeriön kanssa tehdyn ostosopimuksen pohjalta. IANA (Internet Assigned Numbers Authority) hoitaa varsinaisen teknisen osuuden ICANNin toimintaa.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-18504834533955557792009-09-30T15:57:00.000+03:002009-09-30T16:30:36.226+03:00Openmind-konferenssi TampereellaTämä taitaa olla kolmas tai neljäs kerta kun osallistun Tampereella vuosittain järjestettävään <a href="http://www.openmind.fi/">Openmind-konferenssiin</a>. Tapahtuman nörttiluonne ei siis tule yllätyksenä, mutta tänään todistin muistaakseni ensimmäistä kertaa kun jonkun konferenssin keynote-puheenvuoro on teknologiademo. Kyseessä oli Nokian esitys linux-pohjaisesta avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmästä puhelimiin. Quim Gil Nokian <a href="http://maemo.nokia.com/">Maemo-projektista</a> esitteli järjestelmän toimintaa ensin emulaattorilla ja sitten käyttäen N900-puhelinta. Rohkea veto ja pieniä asiaan kuuluvia demo-efektejä lukuunottamatta, järjestelmä vaikuttikin toimivalta. Vähän epäselväksi jäi, miten hyvin se toimisi muissa puhelimissa. En ehkä menisi ihan ensimmäisenä asentamaan sitä päivittäisessä käytössä olevaan toimivaan luuriin...<br /><br />Muita puhujia tilaisuudessa olivat mm. Manu Setälä Tekesistä, Tampereen tietohallintojohtaja Teppo Sulonen, Proactumin toimitusjohtaja Pirjo Hannikainen ja monet muut. Mieliinjäävin esitys oli kuitenkin Henry Palosen esittely <a href="http://www.sahkoautot.fi/">eCars - Now!</a> -hankkeesta, joka muuntaa tavallisia bensiinikäyttöisiä autoja sähköllä toimiviksi. Auton käyttöjärjestelmä on tietysti avointa lähdekoodia, mutta halutessaan voi ladata itselleen vaikka moottorin osien CAD-kuvat ja tilata tehtaalta osat haluamillaan muutoksilla. Tämä on juuri sellaista <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Open_source_hardware">open source hardware</a> -touhua, josta mm. <a href="http://radar.oreilly.com/tim/">Tim O'Reilly</a> on vaahdonnut viime aikoina.<span style="font-style: italic;"></span><em></em>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-79226481877689499702009-06-18T13:52:00.000+03:002009-06-18T14:34:34.003+03:00ICANN 35 SydneyssäYlihuomenna alkaa Sydneyssä Australiassa <a href="http://syd.icann.org/">35. ICANN-kokous</a>. Kokouksen kuumimpia aiheita tulee varmasti olemaan ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välisen nykyisen JPA-sopimuksen (Joint Project Agreement) loppuminen syyskuun lopussa. EU-komissaari Viviane Reding otti toukokuussa vahvan kannan ICANNin yksityistämisen ja USA:n valvonnasta vapautumisen puolesta (ks. <a href="http://tommikarttaavi.blogspot.com/2009/05/komissaari-reding-vaatii-icannin.html">blogimerkintä 7.5.</a>). Nyt komissio on juuri ICANN-kokouksen alla ottanut virallisemminkin kantaa. Tänään on julkaistu <a href="http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/951&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en">lehdistötiedote</a>, jonka mukaan <span class="A__T3">Euroopan komission tavoitteena on avoin ja riippumaton internetin hallinto.<br /><br />ICANNin asteittainen yksityistäminen oli alunperinkin tarkoituksena kun sitä perustettiin presidentti Clintonin kaudella. Sen jälkeen asia ei ole juurikaan edistynyt. Voi olla, että nykyinen hallinto olisi taas edellistä avoimempi ajatukselle, mutta asiaan liittyy myös sisäpoliittista vääntöä. Toissa viikolla <a href="http://techdailydose.nationaljournal.com/2009/06/internet-group-skewered-by-hou.php">uutisoitiin</a>, kuinka Yhdysvaltain kongressin energia- ja viestintäalikomitean jäsenet vaativat ICANNin pitämistä tiukasti lieassa.<br /><br />Kaikki tämä saattaa olla kuitenkin paljon melua tyhjästä, sillä varsinainen pihvi, <a href="http://www.iana.org/">IANA-funktiota</a> (Internet Assigned Numbers Authority) koskeva sopimus on katkolla vasta kahden vuoden päästä, 2011 syksyllä. IANA vastaa kansainvälisesti DNS-juuresta (Domain Name System) ja IP-numeroiden allokoinnista ja on todennäköistä, että USA pitää sen hallinnasta kiinni niin kauan kuin voi, vaikka itse ICANN kokonaan tai osittain päästettäisiin "vapaaksi".<br /></span>Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-12094911317588919302009-06-08T10:46:00.000+03:002009-06-08T11:06:43.631+03:00Piraatti BrysseliinRuotsin <a href="http://www.piratpartiet.se">Piratpartiet</a> sai eilen päättyneissä EU:n parlamenttivaaleissa 7,1 prosenttia äänistä ja paikan EU-parlamentissa. Ilmeisesti jopa kaksi paikkaa oli melko lähellä. Internet Societyn kansainvälisellä sähköpostilistalla asia <a href="http://elists.isoc.org/pipermail/chapter-delegates/2009-June/005041.html">noteerattiin</a> tuoreeltaan. Näköjään keskustelussa menevät sekaisin Piratpartiet ja <a href="http://thepiratebay.org/">Pirate Bay</a> -verkkosivusto, jonka ylläpitäjät <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/The_Pirate_Bay_trial">tuomittiin</a> Ruotsissa hiljattain vankeusrangaistuksiin tekijänoikeusrikoksista.<br /><br />Mielenkiintoista nähdä mihin ryhmään Piraattipuolueen meppi EU-parlamentissa asettuu ja minkälaista vaikuttavuutta saa aikaan. Yhden asian puolueen mielekkyydestä ja elinkelpoisuudesta pitkällä aikavälillä voi tietysti olla montaa mieltä, mutta perusteellinen keskustelu kansalaisten oikeuksista tietoyhteiskunnassa on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tarve sille todennäköisesti tule ihan pian vähenemäänkään.<br /><br /><a href="http://www.piraattipuolue.fi/">Suomen Piraattipuolue</a> aikoo näillä näkymin osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin 2011.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-76927435539101543152009-05-28T13:37:00.000+03:002009-05-28T14:00:04.536+03:00VALOa kansalle<a href="http://www.valo-cd.fi">VALO</a> on kotimainen projekti, jonka tarkoituksena on koota yhteen suomenkielisiä avoimen lähdekoodin hyötyohjelmia ja tuoda ne mahdollisimman helpolla tavalla suuren yleisön käyttöön. Tunneituimpien OpenOfficen, Firefoxin ja Thunderbirdin lisäksi tämänhetkisessä kokoonpanossa on yli kaksikymmentä ohjelmaa, mm. pikaviestintää, salausta, salasanojen säilytystä, tiedostonsiirtoa ja kuvankäsittelyä varten. Levyltä löytyy siis vaihtoehto useille yleisimmin käytetyille kaupallisille ohjelmille. VALO-CD:n voi <a href="http://www.valo-cd.fi/hanki">tilata</a> 10 euron hintaan, tai ladata ilmaiseksi verkosta.<br /><br />VALO-CD:n uusimman version mukana tulee myös mm. oikeusministeriössä tuotettu OpenOffice-opas sekä julkisen hallinnon suositus <span class="journal-content-article" id="14_17905_1.0"></span><a href="http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/news/jhs169_julkaistu">JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa</a>.<br /><br />Monia CD:ltä löytyvistä ohjelmista voi myös kokeilla asentamatta niitä. <a href="http://www.portableapps.com">PortableApps.com</a> -verkkopalvelusta löytyy muistitikulla mukana kulkevia versioita monista suosituimmista avoimen lähdekoodin ohjelmista. Nämä ohjelmat ovat tosin englanninkielisiä.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2611358666982090021.post-30962860391610549562009-05-11T12:04:00.000+03:002009-05-11T12:17:20.990+03:00Suomalaisia julkishallinnon softia jakeluun OsoriinValtiovarainministeriö <a href="http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20090511Julkis/name.jsp">julkisti </a>tänään uuden version <a href="http://forge.osor.eu/projects/oopfin/">OpenOffice Portable -paketista</a>, joka on nyt ladattavissa EU:n <a href="http://www.osor.eu">Osor.eu</a> -portaalista ensimmäisenä suomalaisena projektina siellä. Osor on EU:n oma <a href="http://www.sourceforge.net/">SourceForge</a>, joka toisin kuin esikuvansa on tarkoitettu vain julkisin varoin tuotettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien jakeluun. Ensimmäinen versio paketista julkaistiin viime syksynä ja julkaistiin silloin <a href="http://wiki.kuntait.fi/tiki-index.php?page=Sovellukset">KuntaIT:n verkostoportaalissa</a>. Paketti sisältää suomenkielisen OpenOfficen Portable-version, joka voidaan laittaa vaikka muistitikulle ja ottaa heti käyttöön ilman että sitä tarvitsee asentaa tietokoneelle. Lisäksi paketissa on Oikeusministeriön tuottamia ohjeita ja muuta dokumentaatiota.<br /><br />Huomenna 12.5. Oulun kaupunki ja Ixonos puolestaan julkistavat <a href="http://www.omaoulu.fi/">OmaOulu</a>-kuntalaisportaalin alustan laittamisen niin ikään jakeluun Osorissa.Tommi Karttaavihttp://www.blogger.com/profile/14085557725502279591noreply@blogger.com0