EU:n komission tiedoksianto Euroopan digitaaliagendasta julkaistiin tällä viikolla. Dokumentin yhteentoimivuutta ja standardeja käsittelevä luku on aiheuttanut jonkin verran turbulenssia blogosfäärissä. Aikaisemmin verkkoon vuotanut versio agendasta korosti avoimien standardien (open standards) merkitystä yhteentoimivuuden saavuttamisessa. Nyt julkaistu lopullinen versio taas ei mainitse niitä laisinkaan, vaan puhuu kierrellen 'tiettyjen ICT-foorumeiden ja -konsortioiden standardeista'. Mm. Glyn Moody teilasi muutetun tekstin tuoreeltaan ja piti sitä täydellisenä takinkääntönä komissaari Neelie Kroesilta, joka on useissa yhteyksissä esiintynyt avoimien standardien kannattajana.
Täydellisestä suunnanmuutoksesta tuskin kuitenkaan on kyse. Todennäköisempää on, että sanapari avoin ja standardi on ns. kuuma peruna komission sisällä ja eri pääosastoilla ja komissaareilla on asiasta toisistaan poikkkeavia näkemyksiä. Niinpä lopullinen teksti on kompromissi, jossa yritetään sanoa sama asia rivien välissä, mainitsematta tätä kiistanalaista käsitettä. DG Infosocille (Kroesin pääosasto) asia on tietysti äärimmäisen kiusallinen. Monissa jäsenvaltioissa on poliittisella tasolla sitouduttu edistämään avoimien standardien käyttöä ja nyt niistä ei saisikaan puhua nimeltä mainiten.
Yksi ongelma tietysti se, että avoimelle standardille ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. EU:n ISA-ohjelman EIF 1.0 (European Interoperability Framework) versiossa on jonkinlainen määritelmä, mutta 2.0 versiossa (jota ei vieläkään ole julkaistu) puhutaan 'avoimista spesifikaatioista'. Mitä eroa niillä sitten on? Koitin tätä eilen kysyä Karel de Vriendtiltä, ISA-ohjelman vetäjältä, kun hän oli EISCO 2010 -konferenssissa esittelemässä ISAa. Vastaus oli hyvin pitkä ja onnistui hienosti olemaan vastaamatta itse kysymykseen.
Tärkeintä kuitenkin on taustalla oleva ajatus siitä että EU-tasolla voitaisiin lainsäädännössä ja hankintaohjeissa viitata sellaisten organisaatioiden kuin IETF, W3C tai Oasis tuottamiin standardeihin tai spesifikaatioihin, kutsutaan niitä sitten millä nimellä tahansa. Jäsenvaltioiden poliittinen tahto on ilmaistu mm. Malmön ja Granadan ministerikokousten julistuksissa, joista ensimmäinen puhuu avoimista spesifikaatioista ja jälkimmäinen avoimista standardeista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
lauantai 22. toukokuuta 2010
perjantai 27. marraskuuta 2009
IT-standardisointiyhteistyötä Euroopassa
Osallistuin eilen ja tänään Amsterdamissa pidettyyn ICT-standardisoinnin verkostotapaamiseen. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Hollannin Standardisation Forum, joka on ministeriön asettama yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää avointen standardien käyttöä ja yhteentoimivuutta julkisella sektorilla. Kokoukseen oli kutsuttu eri maista julkisen sektorin tietotekniikkastandardisoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Osallistujia oli lähinnä Euroopasta; paikalla oli lisäkseni henkilöitä Hollannista, Espanjasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, mutta olipa kaksi osallistujaa tullut peräti Japanista asti.
Shuichi Tashiro Japanin Open Software Centeristä kertoi heidän kokemuksistaan. Open Software Center toimii IPAn (Information-technology Promotion Agency) alla, Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamana. Japanissa on jo muutama vuosi sitten laadittu hallinnon IT-hankintaohjeet, joissa suositaan avoimien standardien käyttöä. Tällä hetkellä on tekeillä lista suositelluista avoimista standardeista, jota varten on laadittu arviointikriteeristö, jota käytetään paitsi itse standardien, myös niitä laativien organisaatioiden evaluointiin. Japanilaiset ovat laatineet myös oman määritelmän avoimelle standardille. Yksityiskohtana mainittakoon, että hallitus myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka valmistavat keskeisiksi nähtyjä SOA-komponentteja.
Kokouksessa käytiin myös keskustelu Euroopan yhteentoimivuusviitekehyksestä (European Interoperability Framework, EIF). EIF:stä, joka on yksi EU:n komission yhteentoimivuusohjelma IDABC:n tuotoksista, on jo jonkin aikaa ollut tulossa uusi versio. Luonnos versio 2.0:ksi oli julkisella kommenttikierroksella jo yli vuosi sitten ja sitä pidettiin yleisesti melko hyvänä. Kriittisimmin sitä arvioitiin varmaankin Microsoftin lausunnossa. Muutama viikko sitten nousi pienimuotoinen kohu, kun julkisuuteen vuosi uusi versio luonnoksesta, jota ei vieläkään ole julkaistu IDABC:n verkkosivuilla. Dokumentista oli poistettu pitkät pätkät mm. avointa lähdekoodia koskevaa tekstiä. No tämä voi tietysti olla vain lyhentämisestä johtuvaa, dokumentissa on edelleen mainittu koodin uudelleenkäyttö keskeisenä periaatteena. Avointen standardien kohdalla sen sijaan tilanne on lievästi sanottuna mielenkiintoinen: niitä ei mainita lainkaan. Myös EIF 1.0 versiossa oleva avoimen standardin määritelmä on poistettu uudesta luonnoksesta kokonaan. Sen sijaan puhutaan avoimista spesifikaatioista, mutta missään ei ole määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Lisäksi dokumentissa mainitaan keskeisenä periaatteena 'avoimuus', mutta määritellään se niin sekavalla tavalla, että sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa.
Kävimme tänään kokouksen hollantilaisten isäntien aloitteesta keskustelun EIF 2.0:sta. Paikalla oli myös IDABC:n edustaja Per-Olav Gramstad ja EIF 2.0:n laatimiseen osallistunut Miguel A. Amutio Espanjasta. Hollantilaiset esittivät, että paikalla olevat EU:n jäsenvaltiot voisivat laatia yhteisen lausunnon uudesta versiosta, sikäli kun siitä ollaan vielä järjestämässä konsultaatio. Sellaisesta ei tällä hetkellä ole mitään tietoa, kuten ei dokumentin hyväksymis- tai julkaisuaikataulustakaan. Gramstad ja Amutio selittivät että avoimen standardin käsite on hyvin ongelmallinen EU:n sisällä ja sen käyttö voisi olla esteenä dokumentin hyväksymiselle komission viralliseksi tiedoksiannoksi. EIF:n ykkösversiolla ei ole mitään virallista statusta ollutkaan. Mihinkään lopputulokseen keskustelussa ei päädytty ja sitä varmasti jatketaan kokouksen jälkeenkin.
Kaiken kaikkiaan kokouksessa sai erittäin arvokasta informaatiota siitä, missä muissa maissa mennään käytännön toiminnan tasolla yhteentoimivuuden edistämisessä. Erityisen kiinnostavia ovat eri maissa tehdyt listat suositelluista standardeista (standardisalkut) ja niiden laatimisessa käytetyt menetelmät ja kriteeristöt. Suomessa tällaista julkisen hallinnon standardisalkkua ei ole vielä määriteltynä, mutta tarvetta sille kyllä olisi. Isännät tuntuisivat toivovan, että näitä tapaamisia jatketaan, mikä olisi ehdottomasti hyvä asia.
Shuichi Tashiro Japanin Open Software Centeristä kertoi heidän kokemuksistaan. Open Software Center toimii IPAn (Information-technology Promotion Agency) alla, Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamana. Japanissa on jo muutama vuosi sitten laadittu hallinnon IT-hankintaohjeet, joissa suositaan avoimien standardien käyttöä. Tällä hetkellä on tekeillä lista suositelluista avoimista standardeista, jota varten on laadittu arviointikriteeristö, jota käytetään paitsi itse standardien, myös niitä laativien organisaatioiden evaluointiin. Japanilaiset ovat laatineet myös oman määritelmän avoimelle standardille. Yksityiskohtana mainittakoon, että hallitus myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka valmistavat keskeisiksi nähtyjä SOA-komponentteja.
Kokouksessa käytiin myös keskustelu Euroopan yhteentoimivuusviitekehyksestä (European Interoperability Framework, EIF). EIF:stä, joka on yksi EU:n komission yhteentoimivuusohjelma IDABC:n tuotoksista, on jo jonkin aikaa ollut tulossa uusi versio. Luonnos versio 2.0:ksi oli julkisella kommenttikierroksella jo yli vuosi sitten ja sitä pidettiin yleisesti melko hyvänä. Kriittisimmin sitä arvioitiin varmaankin Microsoftin lausunnossa. Muutama viikko sitten nousi pienimuotoinen kohu, kun julkisuuteen vuosi uusi versio luonnoksesta, jota ei vieläkään ole julkaistu IDABC:n verkkosivuilla. Dokumentista oli poistettu pitkät pätkät mm. avointa lähdekoodia koskevaa tekstiä. No tämä voi tietysti olla vain lyhentämisestä johtuvaa, dokumentissa on edelleen mainittu koodin uudelleenkäyttö keskeisenä periaatteena. Avointen standardien kohdalla sen sijaan tilanne on lievästi sanottuna mielenkiintoinen: niitä ei mainita lainkaan. Myös EIF 1.0 versiossa oleva avoimen standardin määritelmä on poistettu uudesta luonnoksesta kokonaan. Sen sijaan puhutaan avoimista spesifikaatioista, mutta missään ei ole määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Lisäksi dokumentissa mainitaan keskeisenä periaatteena 'avoimuus', mutta määritellään se niin sekavalla tavalla, että sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa.
Kävimme tänään kokouksen hollantilaisten isäntien aloitteesta keskustelun EIF 2.0:sta. Paikalla oli myös IDABC:n edustaja Per-Olav Gramstad ja EIF 2.0:n laatimiseen osallistunut Miguel A. Amutio Espanjasta. Hollantilaiset esittivät, että paikalla olevat EU:n jäsenvaltiot voisivat laatia yhteisen lausunnon uudesta versiosta, sikäli kun siitä ollaan vielä järjestämässä konsultaatio. Sellaisesta ei tällä hetkellä ole mitään tietoa, kuten ei dokumentin hyväksymis- tai julkaisuaikataulustakaan. Gramstad ja Amutio selittivät että avoimen standardin käsite on hyvin ongelmallinen EU:n sisällä ja sen käyttö voisi olla esteenä dokumentin hyväksymiselle komission viralliseksi tiedoksiannoksi. EIF:n ykkösversiolla ei ole mitään virallista statusta ollutkaan. Mihinkään lopputulokseen keskustelussa ei päädytty ja sitä varmasti jatketaan kokouksen jälkeenkin.
Kaiken kaikkiaan kokouksessa sai erittäin arvokasta informaatiota siitä, missä muissa maissa mennään käytännön toiminnan tasolla yhteentoimivuuden edistämisessä. Erityisen kiinnostavia ovat eri maissa tehdyt listat suositelluista standardeista (standardisalkut) ja niiden laatimisessa käytetyt menetelmät ja kriteeristöt. Suomessa tällaista julkisen hallinnon standardisalkkua ei ole vielä määriteltynä, mutta tarvetta sille kyllä olisi. Isännät tuntuisivat toivovan, että näitä tapaamisia jatketaan, mikä olisi ehdottomasti hyvä asia.
torstai 15. lokakuuta 2009
Semic.eu technology reuse workshop
Semic.eu -portaali on yksi EU:n IDABC-ohjelman aikaansaannoksista. Hankkeen alkuperäinen nimi oli XML clearinghouse, ennen kuin se nimettiin Semic.eu:ksi. Portaali on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioille alustaksi, johon voi tallentaa semanttista yhteentoimivuutta edistäviä aineistoja. Tavoitteena on edistää yhteentoimivuutta Euroopan tasolla.
Puolitoista vuotta sitten, kun tulin jäseneksi Semic.eu Advisory Groupiin, portaalia oltiin juuri julkistamassa. Koska Semic.eu on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja koska Suomessa oli samanaikaisesti hanke julkishallinnon yhteentoimivuusportaalin toteuttamiseksi, ehdotin että voisimme kopioida Semic-alustan kansalliseen käyttöön. Koska muitakin kiinnostuneita löytyi, asiaa alettiin selvittää syksyllä 2008 ja marraskuussa meillä oli jo toimiva testiasennus Suomessa. Toistaiseksi alustaa on vain testattu, eikä vielä otettu varsinaiseen käyttöön. Suurin syy siihen on, että testauksen ja arvioinnin aikana on tullut esiin muutostarpeita alustaan, jotta se vastaisi paremmin kansallisia tarpeita.
Eilen 14. lokakuuta järjestettiin Brysselissä workshop, jonka aiheena oli Semic-alustan uudelleenkäyttö. Tällä hetkellä alusta on saatavissa Osor.eu -portaalin (EU:n avoimen lähdekoodin repositorio, toinen IDABC-ohjelman tuotos) kautta, mutta koska alustaa ei alun perin suunniteltu monistettavaksi, on sen käyttöönotossa muutamia ratkaistavia kysymyksiä. Yksi workshopin tavoitteista oli vertailla käyttöönottoa suunnittelevien tahojen järjestelmävaatimuksia keskenään ja tunnistaa yhteisiä tarpeita. Workshop jouduttiin valitettavasti keskeyttämään lounaan jälkeen, kun koko rakennuksesta katkesivat sähköt, jonka jälkeen koko talo evakuoitiin läheiseen puistoon. Seuraavaksi paikalle tulikin useita paloautoja. Kyseessä oli ilmeisesti väärä hälytys, mutta siinä vaiheessa kun rakennukseen olisi saanut palata, iltapäivä oli jo menetetty. Sen verran workshopin aikana ehti selvitä, että IDABC-ohjelman puolella olisi kyllä tahtoa alustan kehittämiseen paremmin monistettavaksi, mutta IDABC:n loppuminen vuodenvaihteessa ja vaihtuminen ISA-ohjelmaksi, tarkoittaa että loppuvuoden aikana tuskin tehdään mitään ylimääräistä, joka ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.
Kansallisen käyttöönoton kannalta tämä jättää vaihtoehdoiksi joko odottaa, että muutokset ehkä tehdään IDABC:n toimesta, ottaa alusta käyttöön sellaisena kuin se on nyt tai toteuttaa muutokset itse. Muutosten toteuttaminen itse aiheuttaa todennäköisesti yhteensopimattomuusongelman jatkossa, kun Semic-alustasta tulee uusia versioita. Tämän välttämiseksi muutokset tulisi tarjota Semicille ja toivoa, että ne hyväksytään seuraavaan versioon. Ihannetilanteessa Semicin ymprärille muodostuisi aito avoimen lähdekoodin yhteisö, mutta haasteena on, että toimintatapana se olisi julkisen sektorin toimijoille täysin uusi.
Puolitoista vuotta sitten, kun tulin jäseneksi Semic.eu Advisory Groupiin, portaalia oltiin juuri julkistamassa. Koska Semic.eu on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja koska Suomessa oli samanaikaisesti hanke julkishallinnon yhteentoimivuusportaalin toteuttamiseksi, ehdotin että voisimme kopioida Semic-alustan kansalliseen käyttöön. Koska muitakin kiinnostuneita löytyi, asiaa alettiin selvittää syksyllä 2008 ja marraskuussa meillä oli jo toimiva testiasennus Suomessa. Toistaiseksi alustaa on vain testattu, eikä vielä otettu varsinaiseen käyttöön. Suurin syy siihen on, että testauksen ja arvioinnin aikana on tullut esiin muutostarpeita alustaan, jotta se vastaisi paremmin kansallisia tarpeita.
Eilen 14. lokakuuta järjestettiin Brysselissä workshop, jonka aiheena oli Semic-alustan uudelleenkäyttö. Tällä hetkellä alusta on saatavissa Osor.eu -portaalin (EU:n avoimen lähdekoodin repositorio, toinen IDABC-ohjelman tuotos) kautta, mutta koska alustaa ei alun perin suunniteltu monistettavaksi, on sen käyttöönotossa muutamia ratkaistavia kysymyksiä. Yksi workshopin tavoitteista oli vertailla käyttöönottoa suunnittelevien tahojen järjestelmävaatimuksia keskenään ja tunnistaa yhteisiä tarpeita. Workshop jouduttiin valitettavasti keskeyttämään lounaan jälkeen, kun koko rakennuksesta katkesivat sähköt, jonka jälkeen koko talo evakuoitiin läheiseen puistoon. Seuraavaksi paikalle tulikin useita paloautoja. Kyseessä oli ilmeisesti väärä hälytys, mutta siinä vaiheessa kun rakennukseen olisi saanut palata, iltapäivä oli jo menetetty. Sen verran workshopin aikana ehti selvitä, että IDABC-ohjelman puolella olisi kyllä tahtoa alustan kehittämiseen paremmin monistettavaksi, mutta IDABC:n loppuminen vuodenvaihteessa ja vaihtuminen ISA-ohjelmaksi, tarkoittaa että loppuvuoden aikana tuskin tehdään mitään ylimääräistä, joka ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.
Kansallisen käyttöönoton kannalta tämä jättää vaihtoehdoiksi joko odottaa, että muutokset ehkä tehdään IDABC:n toimesta, ottaa alusta käyttöön sellaisena kuin se on nyt tai toteuttaa muutokset itse. Muutosten toteuttaminen itse aiheuttaa todennäköisesti yhteensopimattomuusongelman jatkossa, kun Semic-alustasta tulee uusia versioita. Tämän välttämiseksi muutokset tulisi tarjota Semicille ja toivoa, että ne hyväksytään seuraavaan versioon. Ihannetilanteessa Semicin ymprärille muodostuisi aito avoimen lähdekoodin yhteisö, mutta haasteena on, että toimintatapana se olisi julkisen sektorin toimijoille täysin uusi.
torstai 18. kesäkuuta 2009
ICANN 35 Sydneyssä
Ylihuomenna alkaa Sydneyssä Australiassa 35. ICANN-kokous. Kokouksen kuumimpia aiheita tulee varmasti olemaan ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välisen nykyisen JPA-sopimuksen (Joint Project Agreement) loppuminen syyskuun lopussa. EU-komissaari Viviane Reding otti toukokuussa vahvan kannan ICANNin yksityistämisen ja USA:n valvonnasta vapautumisen puolesta (ks. blogimerkintä 7.5.). Nyt komissio on juuri ICANN-kokouksen alla ottanut virallisemminkin kantaa. Tänään on julkaistu lehdistötiedote, jonka mukaan Euroopan komission tavoitteena on avoin ja riippumaton internetin hallinto.
ICANNin asteittainen yksityistäminen oli alunperinkin tarkoituksena kun sitä perustettiin presidentti Clintonin kaudella. Sen jälkeen asia ei ole juurikaan edistynyt. Voi olla, että nykyinen hallinto olisi taas edellistä avoimempi ajatukselle, mutta asiaan liittyy myös sisäpoliittista vääntöä. Toissa viikolla uutisoitiin, kuinka Yhdysvaltain kongressin energia- ja viestintäalikomitean jäsenet vaativat ICANNin pitämistä tiukasti lieassa.
Kaikki tämä saattaa olla kuitenkin paljon melua tyhjästä, sillä varsinainen pihvi, IANA-funktiota (Internet Assigned Numbers Authority) koskeva sopimus on katkolla vasta kahden vuoden päästä, 2011 syksyllä. IANA vastaa kansainvälisesti DNS-juuresta (Domain Name System) ja IP-numeroiden allokoinnista ja on todennäköistä, että USA pitää sen hallinnasta kiinni niin kauan kuin voi, vaikka itse ICANN kokonaan tai osittain päästettäisiin "vapaaksi".
ICANNin asteittainen yksityistäminen oli alunperinkin tarkoituksena kun sitä perustettiin presidentti Clintonin kaudella. Sen jälkeen asia ei ole juurikaan edistynyt. Voi olla, että nykyinen hallinto olisi taas edellistä avoimempi ajatukselle, mutta asiaan liittyy myös sisäpoliittista vääntöä. Toissa viikolla uutisoitiin, kuinka Yhdysvaltain kongressin energia- ja viestintäalikomitean jäsenet vaativat ICANNin pitämistä tiukasti lieassa.
Kaikki tämä saattaa olla kuitenkin paljon melua tyhjästä, sillä varsinainen pihvi, IANA-funktiota (Internet Assigned Numbers Authority) koskeva sopimus on katkolla vasta kahden vuoden päästä, 2011 syksyllä. IANA vastaa kansainvälisesti DNS-juuresta (Domain Name System) ja IP-numeroiden allokoinnista ja on todennäköistä, että USA pitää sen hallinnasta kiinni niin kauan kuin voi, vaikka itse ICANN kokonaan tai osittain päästettäisiin "vapaaksi".
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Piraatti Brysseliin
Ruotsin Piratpartiet sai eilen päättyneissä EU:n parlamenttivaaleissa 7,1 prosenttia äänistä ja paikan EU-parlamentissa. Ilmeisesti jopa kaksi paikkaa oli melko lähellä. Internet Societyn kansainvälisellä sähköpostilistalla asia noteerattiin tuoreeltaan. Näköjään keskustelussa menevät sekaisin Piratpartiet ja Pirate Bay -verkkosivusto, jonka ylläpitäjät tuomittiin Ruotsissa hiljattain vankeusrangaistuksiin tekijänoikeusrikoksista.
Mielenkiintoista nähdä mihin ryhmään Piraattipuolueen meppi EU-parlamentissa asettuu ja minkälaista vaikuttavuutta saa aikaan. Yhden asian puolueen mielekkyydestä ja elinkelpoisuudesta pitkällä aikavälillä voi tietysti olla montaa mieltä, mutta perusteellinen keskustelu kansalaisten oikeuksista tietoyhteiskunnassa on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tarve sille todennäköisesti tule ihan pian vähenemäänkään.
Suomen Piraattipuolue aikoo näillä näkymin osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin 2011.
Mielenkiintoista nähdä mihin ryhmään Piraattipuolueen meppi EU-parlamentissa asettuu ja minkälaista vaikuttavuutta saa aikaan. Yhden asian puolueen mielekkyydestä ja elinkelpoisuudesta pitkällä aikavälillä voi tietysti olla montaa mieltä, mutta perusteellinen keskustelu kansalaisten oikeuksista tietoyhteiskunnassa on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tarve sille todennäköisesti tule ihan pian vähenemäänkään.
Suomen Piraattipuolue aikoo näillä näkymin osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin 2011.
maanantai 11. toukokuuta 2009
Suomalaisia julkishallinnon softia jakeluun Osoriin
Valtiovarainministeriö julkisti tänään uuden version OpenOffice Portable -paketista, joka on nyt ladattavissa EU:n Osor.eu -portaalista ensimmäisenä suomalaisena projektina siellä. Osor on EU:n oma SourceForge, joka toisin kuin esikuvansa on tarkoitettu vain julkisin varoin tuotettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien jakeluun. Ensimmäinen versio paketista julkaistiin viime syksynä ja julkaistiin silloin KuntaIT:n verkostoportaalissa. Paketti sisältää suomenkielisen OpenOfficen Portable-version, joka voidaan laittaa vaikka muistitikulle ja ottaa heti käyttöön ilman että sitä tarvitsee asentaa tietokoneelle. Lisäksi paketissa on Oikeusministeriön tuottamia ohjeita ja muuta dokumentaatiota.
Huomenna 12.5. Oulun kaupunki ja Ixonos puolestaan julkistavat OmaOulu-kuntalaisportaalin alustan laittamisen niin ikään jakeluun Osorissa.
Huomenna 12.5. Oulun kaupunki ja Ixonos puolestaan julkistavat OmaOulu-kuntalaisportaalin alustan laittamisen niin ikään jakeluun Osorissa.
torstai 7. toukokuuta 2009
Komissaari Reding vaatii ICANNin yksityistämistä
EU:n informaatioyhteiskunta- ja media-asioista vastaava komissaari Viviane Reding on ottanut vahvasti kantaa ICANNin yksityistämisen puolesta. Redingin mukaan ICANNista pitäisi tulla aidosti sellainen yksityisen sektorin organisaatio, joka oli tavoitteena alkuperäisessä Clintonin hallinnon aikana tehdyssä white paper -dokumentissa, jonka pohjalta laadittiin ensimmäinen ICANNin ja Yhdysvaltain kauppaministeriön (DoC) välinen Memorandum of Understanding (MoU).
MoU on sittemmin uusittu moneen kertaan ja kulkee tällä hetkellä nimellä Joint Project Agreement (JPA). Nykyinen JPA umpeutuu syyskuun lopussa tänä vuonna ja silloin olisi Redingin mukaan aika irroittaa ICANN Yhdysvaltain hallinnon ohjauksesta. ICANNin sisäinen President's Strategy Committee puolestaan suositteli viimeisimmässä raportissaan erillisen kansainvälisen organisaation perustamista niin, että tietyt asiat, tärkeimpänä IANA-funktio, jäisivät Yhdysvaltoihin ja DoC:n valvontaan.
MoU on sittemmin uusittu moneen kertaan ja kulkee tällä hetkellä nimellä Joint Project Agreement (JPA). Nykyinen JPA umpeutuu syyskuun lopussa tänä vuonna ja silloin olisi Redingin mukaan aika irroittaa ICANN Yhdysvaltain hallinnon ohjauksesta. ICANNin sisäinen President's Strategy Committee puolestaan suositteli viimeisimmässä raportissaan erillisen kansainvälisen organisaation perustamista niin, että tietyt asiat, tärkeimpänä IANA-funktio, jäisivät Yhdysvaltoihin ja DoC:n valvontaan.
Reding vetosi presidentti Obamaan videoviestissään: "I trust that President Obama will have the courage, the wisdom and the respect for the global nature of the internet to pave the way in September for a new, more accountable, more transparent, more democratic and more multilateral form of Internet Governance. The time to act is now. And Europe will be ready to support President Obama in his efforts." Redingin viikottainen videoviesti löytyy täältä. Kyseinen video löytyy linkin takaa niin kauan kunnes se korvataan seuraavalla. Vanhemmat viestit löytyvät täältä. Ilmeisesti sivusto ei tarjoa mahdollisuutta viitata pysyvällä URL-osoitteella yksittäiseen videoon...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
