XML-skeemoista suositus, vihdoinkin

Paljon on bittejä virrannut kuidussa sen jälkeen kun olin mukana laatimassa julkishallinnon XML-strategiaa vuonna 2003. Strategiaraportissa esitetään tärkeimpinä XML:n käyttöä julkishallinnossa tukevina toimenpiteinä mm. sen käytön ohjaamista JHS-suositusten avulla, XML-yhteistyöryhmän perustamista tukemaan standardointityötä, malliratkaisujen luontia ja sanastotyöohjeen laatimista.

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, näistä toimenpiteistä on toteutettu yksi, JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat julkaistiin eilen. Yhteistyöryhmä, malliratkaisut ja sanastotyöohje tulisikin saada pikaisesti toteutettua, tai suosituksen vaikuttavuus voi jäädä vähäiseksi. Sanastotyöohjeen laatimista viritellään jo JHS-järjestelmän puitteissa ja malliratkaisuille olisi oikea paikka VM:ssä suunniteltu julkishallinnon yhteentoimivuusportaali. Yhteistyöryhmän siemen on jo olemassa suosituksen toteuttaneessa työryhmässä, mutta ryhmän asema ja jatkuvuus pitäisi jotenkin ratkaista.

Miksi sitten kesti niin kauan strategian laatimisesta sen toteuttamisen käynnistämiseen? Tässä asiassa voin ainakin osittain katsoa peiliin. Vastasin JHS-järjestelmästä sisäasiainministeriössä keväästä 2004 alkaen, mutta asia alkoi edistyä vasta 2008, kun järjestelmä siirtyi KuntaIT-yksikön mukana SM:stä VM:öön, jossa XML-strategian toteuttaminen kuului hallinnon kehittämisosastolle. VM:ssä strategian toteuttamista oli lähdetty viemaan eteenpäin kaikkein vaikeimmasta kohdasta, eli sanastotyöstä. Tämäkin on varmasti osaltaan hidastanut asian etenemistä. 2005 julkaistiin erinomainen VM:n työryhmämuistio "Sanastot siltana saumattomalle tiedonvaihdolle", mutta käytännön ohjeistuksen toteuttaminen jäi kesken, johtuen varmasti osaltaan asian vaikeudesta, mutta myös avainhenkilöiden siirtymisestä muualle ja siitä, että ValtIT-yksikön perustaminen sekoitti kuvioita.

XML-skeemat ovat tärkeässä asemassa organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja siksi yhteisiä pelisääntöjä (nimeämisohjeet, suunnitteluperiaatteet) tarvitaan. Jatkossa pitäisi päästä myös siihen, että hallinnossa yhteisesti käytettyjen elementtien (kuten esimerkiksi henkilön tiedot) kuvaamiseen käytettäisiin yhteisesti sovittuja skeemoja.

Kansainvälisyys tuo tietysti asiaan oman lisähaasteensa. Voidaanko skeemoja jollain aikavälillä kunnolla harmonisoida edes EU-tasolla? EU:n IDABC-ohjelma on perustanut tätä varten jäsenmaiden yhteisen semanttisen yhteentoimivuuden portaalin, Semic.eu:n. Toisaalta joillakin alueilla, kuten paikkatiedossa tulee melko tiukkaakin ohjausta. INSPIRE-direktiivin toimeenpanosäännöissä määritellään eurooppalaisten paikkatietotuotteiden skeemat ja niihin sisältyvien paikkatietokohteiden ja elementtien määrittelyt.