Tommi Karttaavi

ICANN 40 San Franciscossa

2011-03-22T16:48:00.002+02:00

Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) piti 40. kokouksensa San Franciscossa 13. – 18.3.2011. Johtuen varmaan osaksi pyöreästä lukemasta sekä osaksi kokouspaikan sijainnista kätevästi silikonilaakson kupeessa, puhujina oli tavallista kokousta kovempia nimiä.

Maanantain avajaisseremoniassa oli puhujina mm. Vint Cerf, jota pidetään eräänä Internetin isistä sekä Ira Magaziner, joka työskenteli presidentti Clintonin neuvonantajana silloin kun ICANNia perustettiin. Clintonin hallinto oli keskeisessä asemassa, kun tehtiin kauaskantoisia päätöksiä siitä, kuinka Internetin nimi- ja numerohallinto sekä juurinimipalvelimien hallinta järjestetään. Clinton itse puolestaan piti keskiviikkona puheenvuoron ICANN-kokouksen osallistujille. Sekä Clintonin että Magazinerin puheenvuoroista on hyvä yhteenveto Yrjö Länsipuron Blogissa.

Muuten kokouksen näkyvimmät aiheet liittyivät uusiin päätason verkkotunnuksiin. ICANNin hallitus ja eri maiden hallitusten edustajista koostuva Governmental Advisory Committee (GAC) neuvottelivat pitkin viikkoa vielä avoinna olevista erimielisyyksistään New gTLD (Generic Top Level Domain Names) suunnitelmaa koskien. Samoja asioita on vatvottu jo useammassa aikaisemmassa ICANN-kokouksessa, minkä lisäksi Brysselissä pidettiin pari viikkoa sitten ylimääräinen ICANNin hallituksen ja GACin välinen kokous, jossa käsiteltiin vain New gTLD –asiaa. Yhteisymmärrys tuntui kuitenkin olevan vielä kaukana ja päätöksenteko lykkääntyi ainakin seuraavaan ICANN-kokoukseen Singaporessa kesäkuussa (kokouksen piti alun perin olla Jordaniassa, mutta sattuneesta syystä se päätettiin siirtää).

Uusissa päätason verkkotunnuksissa on vielä paljon kipupisteitä, mutta niistä ehkä eniten ICANNin hallituksen ja GACin välejä hiertävät maantieteellisten nimien käyttö verkkotunnuksina. Sovun löytyminen siitä, miten laajasti esim. maakuntien, läänien tai kaupunkien nimiä pitäisi suojella, tuntuu olevan kaukana vielä, joten nähtäväksi jää, voidaanko asiasta päättää vielä Singaporessakaan (ICANNin hallituksen päätöksessä tosin ilmoitetaan, että se aikoo 15.4. mennessä antaa lopullisen vastauksen GACin listaamiin ongelmiin ja saattaa prosessin loppuun Singaporessa). Kaikki uusiin verkkotunnuksiin liittyvät GACin kannalta ongelmalliset asiat on listattu erityiseen scorecard-dokumenttiin (pdf).

Sen sijaan ICANNin hallitus päätti vuosia kestäneen vatvomisen jälkeen hyväksyä uuden .XXX päätason verkkotunnuksen, joka on tarkoitettu aikuisviihdepalveluille. Dot-XXX on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Erityisen äänekkäästi sitä on vastustanut aikuisviihdeteollisuus, joka näkee siinä uhkia niin tekijänoikeuksien suojelun, kuin mahdollisen sensuurin näkökulmista. Kokouspaikan ulkopuolella nähtiin jopa pienimuotoinen mielenosoitus, jossa pornotuottajat ja muutama heitä tai sanavapausjärjestöjä edustava asianajaja marssivat ympyrää "no to .XXX" -kylttejä kantaen ja iskulauseita huudellen. Samat henkilöt osallistuivat innokkaasti myös ICANN-kokouksen public forum -osioon, jossa kuka tahansa voi kertoa näkemyksiään kokouksessa käsitellyistä aiheista.

Standardit salkkuun

2010-12-09T14:05:00.001+02:00

(Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin SFS-tiedotus -lehdessä 5/2010)

Julkisella sektorilla on viime vuosina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen. Järjestelmien kyvyttömyys vaihtaa tietoja keskenään vaikeuttaa viranomaisten välistä yhteistyötä, hidastaa sähköisten palveluiden kehittämistä ja aiheuttaa kustannuksia. Sähköisten palveluiden lisääntyminen ja prosessien automatisointi kasvattavat vaatimuksia järjestelmien yhteentoimivuudelle. Myös tietojen vaihto EU:n jäsenvaltioiden kesken lisääntyy koko ajan. Julkisessa hallinnossa onkin lähdetty yhtenäistämään käytäntöjä ja teknologiaa ottamalla käyttöön niin sanottu kokonaisarkkitehtuuri-lähestymistapa (Enterprise Architecture). Oleellinen osa kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista on sopiminen yhteisesti käytettävistä standardeista. Yhteisten standardien listausta kutsutaan yleisesti standardisalkuksi (Standards Portfolio).

Julkisen hallinnon suositusjärjestelmän (JHS-järjestelmä) alla on tänä syksynä käynnistynyt hanke, jossa kootaan julkiselle sektorille omaa IT-standardisalkkua. Tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta valitsemalla yhteisesti noudatettavia standardeja. Erityistä huomiota kiinnitetään tietojärjestelmien välisien rajapintojen määrittelyyn liittyviin standardeihin. Standardisalkku tulee olemaan osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, jota valmistellaan valtiovarainministeriössä toimivassa valtion IT-johtamisen yksikössä (ValtIT).

Sana ”standardisalkku” on sinällään hieman harhaanjohtava, koska salkku tulee sisältämään muitakin teknisiä määrittelyjä, kuin virallisten standardisointiorganisaatioiden julkaisemia. Monilla keskeisillä tietotekniikan ”standardeilla”, kuten esimerkiksi World Wide Web –konsortion (W3C) suosituksilla tai Internet Engineering Task Forcen (IETF) RFC-dokumenteilla, ei ole mitään virallista asemaa. Monet kyseisistä määrittelyistä kuitenkin mahdollistavat sen, että voimme käyttää Internetissä olevaa sisältöä ja palveluita, riippumatta siitä, mitä laitteistoa tai käyttöjärjestelmää käytämme. Juuri tämä onkin keskeistä yhteentoimivuudessa. Se voidaan saavuttaa joko niin, että kaikki käyttävät yhtä suljettua järjestelmää, tai niin, että noudatetaan yhdessä sovittuja määrityksiä, joiden avulla eri valmistajien laitteet ja ohjelmistot toimivat yhteen. Lisäksi näiden määritysten tulisi olla mahdollisimman avoimia. Avoimuus tarkoittaa paitsi määritysten valmistelun ja julkaistujen dokumenttien saatavuutta, myös sitä, ettei ole olemassa patentteja tai muita tekijänoikeudellisia rajoituksia niiden hyödyntämiselle. Alkuvaiheessa salkkuun todennäköisesti valitaan määrittelyjä, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus yhteentoimivuuteen ja jotka ovat jokseenkin kaikille toimijoille yhteisiä.

Toimialakohtaisia standardisalkkuja on julkisessa hallinnossa laadittu jo joitakin. Näistä mainittakoon mm. kansallisen digitaalisen kirjaston ja sosiaalialan tietoteknologiahankkeen salkut. JHS-hankkeessa ei suinkaan ole tarkoitus tehdä päällekkäistä työtä, vaan mennä yleisemmälle tasolle ja hyödyntää näissä hankkeissa syntynyttä asiantuntemusta.

Tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismia, jolla julkisen hallinnon organisaatioita voitaisiin velvoittaa noudattamaan tiettyjä standardeja. Vuoden 2011 alusta on kuitenkin tulossa voimaan niin sanottu tietohallintolaki, jonka avulla pyritään yhteentoimivuuteen ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurien suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät, yhteentoimivuuden edellyttämät kuvaukset ja määritykset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteiset palvelut. Lisäksi laissa säädettäisiin menettelystä, jolla julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suosituksena antamat merkittävimmät JHS-suositukset koskien julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä voitaisiin valtiovarainministeriön päätöksellä vahvistaa julkisen hallinnon tietohallinnon standardiksi (JH-standardi). Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää JH-standardin velvoittavuudesta.

Velvoittavat standardit ovat tehokas keino parantaa yhteentoimivuutta, mutta niiden valinnassa tulee olla tarkkana. Järjestelmästä ei saa tehdä liian tiukkaa, vaan sen täytyy huomioida olemassa olevat toteutukset ja jättää tilaa myös innovaatioille. Esimerkiksi Hollannissa, jossa on jo jonkin aikaa ollut käytössä pakollisia IT-standardeja julkiselle hallinnolle, sovelletaan niin sanottua ”noudata tai selitä” (comply or explain) –politiikkaa. Velvoittavastakin standardista voidaan poiketa, jos siihen on riittävät perustelut.

Standardisalkkua koskeva JHS-suositus valmistunee kevään 2011 aikana, mutta varsinainen työ alkaa vasta sen jälkeen. Yhtä aikaa itse salkun kanssa täytyy suunnitella myös sen ylläpitoon tarvittava prosessi ja organisaatio, jotta se saadaan myös pidettyä ajan tasalla. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että eri sidosryhmät, kuten valtion virastot, kunnat ja tietojärjestelmien toimittajat, saavat ilmaista mielipiteensä salkun sisällöstä. Laajakaan työryhmä ei voi omata kaikkea tarvittavaa asiantuntemusta näin vaativasta kokonaisuudesta.

Standardisalkkutyöryhmän kotisivu

Finnish Internet Forum

2010-09-20T15:09:00.001+03:00

Following up on the Internet Governance Forum, held last week in Vilnius, there is a national IGF meeting in Helsinki this week (Sept 20-21). The event is called the Finnish Internet Forum. The first day still going on as I write this blog post. The session in progress at the moment is called Novel social platforms in peace mediation. The whole event is being webcast live.

The previous session Internet Governance 2010 reflected the discussions in Vilnius last week. As panelists there were many of the key figures from the IGF meeting, like Markus Kummer (Executive Coordinator of the Internet Governance Secretariat), Peter Dengate Thrush (Chairman of ICANN’s Board of Directors), Lee Hibbard (Coordinator for Internet Governance and Information Society at the Council of Europe) and many others.

I had the opportunity to take part in this session representing ISOC Finland. Here's the text of my speech in response to the session moderator's (Yrjö Länsipuro) question about what has happened in the five years the IGF has existed, since the WSIS Tunis resolutions:

It could be argued that in the five years of IGF there has been a lot of talk and very little results. On the other hand, it could also be argued that internet governance is not a project that can have tangible results. Rather, it is an ongoing process that in some sense is a result into itself.

When we talk about the Internet it is in one aspect a network of interconnected networks and protocols that bind them together. There are fora that deal with the technical aspect of the Internet, like ICANN with the names and numbers and the IETF with the standards. But there are also other aspects that are more political than technical in nature. Things like content and access to it.

When we talk about access and content we can’t avoid bringing the politics into the debate. That is why fora like the Internet Governance Forum are needed. The IGF is a multi-stakeholder environment where all interested parties, including the end users, can come together and try form a vision of the future of the internet. The fact that the IGF does not make decisions means that all stakeholders can talk more openly and freely than they would in a negotiating forum.

Just as it is necessary to have fora to have the technical discussions, it is necessary to have fora for the political discussions. While reaching consensus, even a rough one, on such a large variety of issues is hard, it is necessary that we try. That is, after all, the Internet model of doing things. We need to create a healthy Internet ecosystem, where the needs of the various stakeholders are at a balance. For that we need a platform to have these discussions. That is why the Internet Society supports the continuation of the Internet Governance Forum.

Let me close by quoting from the end of Lynn St. Amour’s, the President and CEO of the Internet Society, IGF opening ceremony address: “We urge all stakeholders - governments, the private sector, civil society, the Internet community, and intergovernmental organizations - to come together to protect and preserve the open Internet and its collaborative development model, for the undeniable benefits it provides to all of us.”

Avoimet standardit - mitä ne ovat?

2010-05-22T11:47:00.000+03:00

EU:n komission tiedoksianto Euroopan digitaaliagendasta julkaistiin tällä viikolla. Dokumentin yhteentoimivuutta ja standardeja käsittelevä luku on aiheuttanut jonkin verran turbulenssia blogosfäärissä. Aikaisemmin verkkoon vuotanut versio agendasta korosti avoimien standardien (open standards) merkitystä yhteentoimivuuden saavuttamisessa. Nyt julkaistu lopullinen versio taas ei mainitse niitä laisinkaan, vaan puhuu kierrellen 'tiettyjen ICT-foorumeiden ja -konsortioiden standardeista'. Mm. Glyn Moody teilasi muutetun tekstin tuoreeltaan ja piti sitä täydellisenä takinkääntönä komissaari Neelie Kroesilta, joka on useissa yhteyksissä esiintynyt avoimien standardien kannattajana.

Täydellisestä suunnanmuutoksesta tuskin kuitenkaan on kyse. Todennäköisempää on, että sanapari avoin ja standardi on ns. kuuma peruna komission sisällä ja eri pääosastoilla ja komissaareilla on asiasta toisistaan poikkkeavia näkemyksiä. Niinpä lopullinen teksti on kompromissi, jossa yritetään sanoa sama asia rivien välissä, mainitsematta tätä kiistanalaista käsitettä. DG Infosocille (Kroesin pääosasto) asia on tietysti äärimmäisen kiusallinen. Monissa jäsenvaltioissa on poliittisella tasolla sitouduttu edistämään avoimien standardien käyttöä ja nyt niistä ei saisikaan puhua nimeltä mainiten.

Yksi ongelma tietysti se, että avoimelle standardille ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. EU:n ISA-ohjelman EIF 1.0 (European Interoperability Framework) versiossa on jonkinlainen määritelmä, mutta 2.0 versiossa (jota ei vieläkään ole julkaistu) puhutaan 'avoimista spesifikaatioista'. Mitä eroa niillä sitten on? Koitin tätä eilen kysyä Karel de Vriendtiltä, ISA-ohjelman vetäjältä, kun hän oli EISCO 2010 -konferenssissa esittelemässä ISAa. Vastaus oli hyvin pitkä ja onnistui hienosti olemaan vastaamatta itse kysymykseen.

Tärkeintä kuitenkin on taustalla oleva ajatus siitä että EU-tasolla voitaisiin lainsäädännössä ja hankintaohjeissa viitata sellaisten organisaatioiden kuin IETF, W3C tai Oasis tuottamiin standardeihin tai spesifikaatioihin, kutsutaan niitä sitten millä nimellä tahansa. Jäsenvaltioiden poliittinen tahto on ilmaistu mm. Malmön ja Granadan ministerikokousten julistuksissa, joista ensimmäinen puhuu avoimista spesifikaatioista ja jälkimmäinen avoimista standardeista.

Uudet päätason verkkotunnukset

2010-03-12T10:24:00.000+02:00

Eniten keskustelua aiheuttanut aihe ICANN 37 kokouksessa Nairobissa tällä viikolla on ollut uudet päätason geneeriset verkkotunnukset (new gTLDs). Paljon ei siis ole muuttunut viime vuodesta. Tätä kirjoittaessa on parhaillaan käynnissä ICANNin hallituksen kokous, jossa viikon kokousten tulokset vedetään yhteen hallituksen päätösten muodossa.

Uusi käänne uusissa verkkotunnuksissa oli suunniteltu Expression of Interest -menettely (EOI), jolla oli tarkoitus testata kuinka paljon mielenkiintoa uusia verkkotunnuksia kohtaan on olemassa. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä, että menettelystä saatu hyöty on kyseenalainen ja että siitä saattaa itse asiassa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Hallitus päätti hylätä EOI-menettelyn.

New gTLD Applicant Guidebookista pitäisi tulla uusi versio ennen seuraavaa ICANN-kokousta Brysselissä, kesäkuussa.

ICANN 37 Nairobissa

2010-03-08T11:25:00.000+02:00

ICANNin 37. kokous pidetään Nairobin Kenyatta International Conference Centerissä tällä viikolla. Saavuin Nairobiin perjantai-iltana ja viikonlopun aikana oli jo kokouksia, mutta varsinainen ohjelma käynnistyi tänä aamuna avajaisseremonialla. Avajaisseremoniassa oli tavanomaisia puhuvia päitä, kuten ICANNin uusi CEO Rod Beckstrom ja hallituksen puheenjohtaja Peter Dengate Trush sekä paikallisia silmäätekeviä. Paikallista väriä seremoniaan toivat kansantanssiesitykset. Alussa oli myös rukoushetki, joka hieman ihmetytti.

Väkeä kokouksessa on tällä kertaa ilmeisesti tavallista vähemmän, johtuen turvallisuustilanteesta, joka on saanut ainakin monet amerikkalaiset perumaan tulonsa. Ohjelmaa kuitenkin on tavalliseen tapaan paljon. Itse keskityn lähinnä seuraamaan At-Large-kokouksia ja new gTLD -ohjelmaan liittyviä sessioita. Uusien ylätason verkkotunnusten rekisteröinnin yksityiskohdat ja aikataulu ovat tällä hetkellä täysin hakusessa, eikä kellään tunnu olevan selkeää käsitystä siitä, milloin se mahdollisesti voisi käynnistyä.

Raportoin täältä myös Twitterissä.

Nuoret ja Internet

2010-02-11T15:40:00.004+02:00

Eilen pidettiin Kuntatalolla Helsingissä Suomen Internet-yhdistyksen järjestämä seminaari teemalla "Nuoret ja Internet". Seminaari oli osa kansallisen tietoturvaviikon tapahtumia. Mukana yhteistyössä olivat myös Tietotekniikan liitto, Kuntaliitto ja Internet Society.

Omassa esityksessäni käsittelin toisaalta niitä haasteita, joita nuorten netin käyttö vanhemmille asettaa ja toisaalta erilaisia uhkia, jotka nuoria voivat verkossa vaania. Erilaisista verkon käytön vaaroista keskityin erityisesti yksityisyyden suojan vaarantumiseen ja viraalijulkisuuteen. Viraalijulkisuudella tarkoitan erilaisissa käyttäjäyhteisöissä viruksen lailla leviävää ilmiötä, joka kasvettuaan riittävän suureksi saattaa päätyä myös valtavirtamediaan. Hyvä esimerkki tästä ilmiöstä on pensselisetä. Pensselisetä on sinällään hauska ja vaaraton esimerkki, mutta sama voi periaatteessa tapahtua kenelle vain. Varoittava esimerkki taas on tapaus Boxxy. Parista sinällään harmittomasta Youtube-videosta kasvoi vertaansa vailla olevaa luokkaa oleva internet-ilmiö. Kun kyseessä on vielä hyvin nuori henkilö, tämä voi olla monellakin tapaa vaarallista. Bobbie Johnson kiteytti tämän erinomaisesti guardian.co.uk:n blogissa: ”…somebody who is entirely unknown can get picked up for basically doing nothing, but doing it in public.”

Myös yksityisyyden suoja vaarantuu verkossa helposti. Uhkia sille ovat mm. vakoiluohjelmat, tietojen varomaton käsittely, hakukoneet, tietojen yhdistely eri palveluista, nettikiusaajat, kavereistaan kirjoittavat tai kuvia nettiin laittavat nuoret ja, kyllä, omat vanhemmat. Paitsi että vanhemmat saattavat ajattelemattomuuttaan laittaa lapsistaan liikaa tietoa verkkoon, he voivat rikkoa yksityisyyden suojaa myös vakoilemalla heidän verkon käyttöään. Kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että viestintäsalaisuus (rikoslain 38. luku 3. pykälä) suojelee paitsi kaikkea yksityistä viestintää, myös siihen liittyviä tunnistetietoja.

Koitin kiteyttää sanottavani "Nettivanhemman huoneentauluksi" seuraavasti:

Anna lapsen tutustua verkkoon ohjatusti, hänen kehitysvaiheensa huomioiden
Keskustele lapsen kanssa netin käytöstä ja perustele miksi haluat hänen välttävän tiettyjä osia verkosta
Ota selvää uhkista ja kerro niistä lapselle
Muistuta lasta että laittomuudet ja huono käytös ovat sitä myös verkossa
Kokeile itse erilaisia verkkotyökaluja, että tiedät mistä puhut
Älä vakoile lapsen viestintää tai urki surffaushistoriaa
Älä käytä suodatusohjelmia, niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä

Koska nuoret eivät välttämättä ajattele sitä, miten nyt verkkoon laitettava materiaali saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä vaikka kymmenen tai viidentoista vuoden päästä, on meidän vanhempien tehtävä toimia sen tulevaisuuden aikuisen asiamiehenä.

Heini Varjonen Sulakkeesta puhui nuorista sosiaalisessa mediassa, käyttäen esimerkkinä Sulakkeen IRC-Galleria -palvelua.Palveluntarjoajan etu on pitää palvelu käyttäjille (etupäässä nuoria) mielekkäänä, mutta myös sellaisena, että vanhemmat sen hyväksyvät. Ja tottakai sellaisena, ettei viranomaisten tarvitse puuttua siellä olevaan sisältöön. IRC-Gallerian käyttöehdot rajaavatkin sallittua sisältöä tiukemmin kuin lait. Lisäksi Sulake tekee yhteistyötä mm. poliisin kanssa.

Poliisia oli tilaisuudessa edustamassa ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisilaitokselta. Poliisilla on tällä hetkellä kolmen hengen ryhmä "IRC-Gallerian lähipoliiseja". Manninen puhui virtuaalisesta lähipoliisityöstä ja sosiaalisen median mahdollisuuksista. Poliisi on IRC-Galleriassa otettu ilmeisen hyvin vastaan ja nettipoliisit saavat kysymyksiä mm. mopoilusta, tupakanpoltosta tai alkoholinkäytöstä, mutta myös todella vaikeista ja yksityisistä asioista, kuten raiskaus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Poliiseilla onkin Galleriassa sellainen muista käyttäjistä poikkeava ominaisuus, että heille voi lähettää yksityisiä viestejä ilmaiseksi. Viidentoista kuukauden aikana poliisiprofiileille on tullut n. 50000 kysymystä. Nuorten on ilmeisesti helpompi lähestyä poliisia tällä tavoin ja toisaalta poliisit pysyvät paremmin kartalla nuorten ilmiöistä.

Timo Kiravuo, joka on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen news-etiketin jo 90-luvun alussa, piti esityksen, jonka otsikkona oli "ohjeita nuorten verkkoviestintään". Samat käytössäännöt pätevät netissä, kuin sen ulkopuolellakin, mutta haastetta lisää tietysti se, että ilmeet ja muun kehonkieli eivät yleensä verkossa välity. Netikettiä voi kuitenkin opettaa, kuten muitakin käytössääntöjä ja asiallisella käytöksellä sekä muut huomioimalla voi kerätä itselleen arvostusta ja "hyvää karmaa".

Seminaarin kruunasi Espoon Saarnilaakson koulun 8M-luokan oppilaiden esitys, jossa ei näytetty powerpointteja, vaan mentiin suoraan asiaan, eli näytettiin livenä, miten nuoret käyttävät meseä, Facebookia, verkkopelisaitteja, Youtubea, Spotifyta jne.

Tilaisuuden päätteeksi käytiin vielä hyvä keskustelu, jossa nousi esiin, että tarvetta saada tietoa nettiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista olisi enemmänkin. Ensiavuksi päätettiin perustaa Facebook-ryhmä Nettivanhemmat.

Seminaarin esitysten kalvot saadaan piakkoin verkkoon, jolloin päivitän tätä blogimerkintää. Tilaisuus myös videoitiin ja esitykset saatanee verkkoon parin viikon kuluessa.

Hyviä linkkejä, joista saa lisätietoa:

http://www.tietoturvakoulu.fi/

http://www.tietoturvaopas.fi/

http://vanhemmat.mll.fi/

http://www.vanhempainliitto.fi/mediakulttuuri-_ja_kasvatus/

http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/nettiturvallisuustyo

http://www.mediakasvatus.fi/vanhemmille

http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/netti_ja_media2/

http://www.poliisi.fi/irc-galleria

Edit 2010-02-12: esitysten materiaalit ovat nyt verkossa.

Google vetäytyy Kiinasta?

2010-01-13T13:35:00.000+02:00

David Drummondin (SVP, Corporate Development and Chief Legal Officer, Google) eilen julkaisema kirjoitus Googlen virallisessa blogissa on herättänyt kohua maailmalla. Blogitekstissä kerrotaan Googleen Kiinassa kohdistuneesta hyökkäyksestä, jossa tavoiteltiin pääsyä kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien Gmail-tileihin. Drummond kertoo hyökkäyksen tulleen Kiinasta ja sen olleen luonteeltaan poikkeuksellinen ("highly sophisticated and targeted attack"). Vaikka blogitekstissä ei suoraan nimetä mitään tahoa - kuten Kiinan viranomaisia - hyökkäyksen suorittajaksi, Drummondin mukaan sen seurauksena Google on päättänyt lopettaa hakutulosten sensuroinnin ja tarvittaessa lopettaa toiminnan Kiinassa kokonaan.

Vai onko? Kyyninen lukija saattaisi kiinnittää huomiota siihen, että näin kauaskantoinen päätös ilmoitetaan blogissa eikä lehdistötiedotteella, sekä tekstin melko varovaiseen ja moniselitteiseen muotoiluun. Alla olennaisin kappale blogitekstistä:

"These attacks and the surveillance they have uncovered--combined with the attempts over the past year to further limit free speech on the web--have led us to conclude that we should review the feasibility of our business operations in China. We have decided we are no longer willing to continue censoring our results on Google.cn, and so over the next few weeks we will be discussing with the Chinese government the basis on which we could operate an unfiltered search engine within the law, if at all. We recognize that this may well mean having to shut down Google.cn, and potentially our offices in China."

Toisaalta asia on jo uutisoitu sen verran näkyvästi, että päätöksen pyörtäminen olisi Googlelle melkoinen imagotappio. Todennäköinen skenaario lienee jonkinlainen kompromissi Googlen ja Kiinan hallituksen välillä.

Avoimen lähdekoodin road show Helsingissä

2009-11-30T16:19:00.000+02:00

Tänään oli Kuntatalolla COSSin, Tietotekniikan liiton ja Kuntaliiton yhteisen avoimen lähdekoodin road shown kolmas tilaisuus. Kahteen ensimmäiseen tilaisuuteen Turussa ja Tampereella en päässyt mukaan, koska olin IGF 2009:ssä niiden aikana. Täällä Helsingissä toimin puheenjohtajana ja pidin esityksen julkisen hallinnon näkökulmasta. Muita puhujia olivat Elias Aarnio COSSista, Mikael Böök Katto-Menystä, Petri Mertanen Naviatech Solutionista ja Pirjo Hannikainen Proactumista.

Koko iltapäivän kestäneessä tilaisuudessa käsiteltiin avoimen lähdekoodin hyödyntämistä sekä julkishallinnon että liiketoiminnan näkökulmasta. Elias Aarnio avasi tilaisuuden hyvällä johdannolla avoimeen lähdekoodiin ja sen erityispiirteisiin. Oma esitykseni keskittyi avoimuuden hyötyihin julkisella sektorilla, mitä hyötyjä sillä saavutetaan ja mitä avoimuutta edistäviä linjauksia on tehty ja millaisia hankkeita käynnissä. Mikael Böök lähestyi asiaa kirjastojen näkökulmasta ja esitti näkemyksenään, että Internet oikeastaan on yksi suuri kirjasto ja kirjastojen tulisi myös hallinnoida sitä, eikä hallitusten tai ICANNin.

Petri Mertasen esityksen aiheena oli, miten lisenssipohjainen ohjelmistotalo on muuttunut avoimia järjestelmiä hyödyntäväksi palveluyritykseksi. Aloite muutokseen oli tullut isolta asiakkaalta, joka oli kylmästi ilmoittanut, ettei maksa lisenssimaksuja. Tämä oli johtanut liiketoimintamallin uudelleenarviointiin ja toimintatavan muutokseen.

Pirjo Hannikaisen esitys painottui avoimen lähdekoodin uskottavuusongelmaan, eli miten tehdä vakavasti otettavaa liiketoimintaa alueella, jota moni edelleen pitää nörttien puuhasteluna.

Päivän viimeisenä esityksenä oli Eliaksen toinen presis, joka keskittyi avoimen lähdekoodin yrityskäytön mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Esityksessä oli mm. lista erilaisista verkkopalveluista, jotka tarjoavat avoimen lähdekoodin ohjelmia tai tietoa niistä sekä lyhyt esittely muutamista yrityskäyttöön soveltuvista avoimen lähdekoodin desktop-ohjelmista.

Esitysten kalvot tulevat jakeluun Tietotekniikan liiton verkkosivuille. Tilaisuus taltioitiin myös videolle ja laitetaan jakeluun verkkoon.

Road shown seuraavat tilaisuudet Oulussa 2.12. ja Rovaniemellä 4.12.

IT-standardisointiyhteistyötä Euroopassa

2009-11-27T11:48:00.001+02:00

Osallistuin eilen ja tänään Amsterdamissa pidettyyn ICT-standardisoinnin verkostotapaamiseen. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Hollannin Standardisation Forum, joka on ministeriön asettama yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää avointen standardien käyttöä ja yhteentoimivuutta julkisella sektorilla. Kokoukseen oli kutsuttu eri maista julkisen sektorin tietotekniikkastandardisoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Osallistujia oli lähinnä Euroopasta; paikalla oli lisäkseni henkilöitä Hollannista, Espanjasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, mutta olipa kaksi osallistujaa tullut peräti Japanista asti.

Shuichi Tashiro Japanin Open Software Centeristä kertoi heidän kokemuksistaan. Open Software Center toimii IPAn (Information-technology Promotion Agency) alla, Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamana. Japanissa on jo muutama vuosi sitten laadittu hallinnon IT-hankintaohjeet, joissa suositaan avoimien standardien käyttöä. Tällä hetkellä on tekeillä lista suositelluista avoimista standardeista, jota varten on laadittu arviointikriteeristö, jota käytetään paitsi itse standardien, myös niitä laativien organisaatioiden evaluointiin. Japanilaiset ovat laatineet myös oman määritelmän avoimelle standardille. Yksityiskohtana mainittakoon, että hallitus myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka valmistavat keskeisiksi nähtyjä SOA-komponentteja.

Kokouksessa käytiin myös keskustelu Euroopan yhteentoimivuusviitekehyksestä (European Interoperability Framework, EIF). EIF:stä, joka on yksi EU:n komission yhteentoimivuusohjelma IDABC:n tuotoksista, on jo jonkin aikaa ollut tulossa uusi versio. Luonnos versio 2.0:ksi oli julkisella kommenttikierroksella jo yli vuosi sitten ja sitä pidettiin yleisesti melko hyvänä. Kriittisimmin sitä arvioitiin varmaankin Microsoftin lausunnossa. Muutama viikko sitten nousi pienimuotoinen kohu, kun julkisuuteen vuosi uusi versio luonnoksesta, jota ei vieläkään ole julkaistu IDABC:n verkkosivuilla. Dokumentista oli poistettu pitkät pätkät mm. avointa lähdekoodia koskevaa tekstiä. No tämä voi tietysti olla vain lyhentämisestä johtuvaa, dokumentissa on edelleen mainittu koodin uudelleenkäyttö keskeisenä periaatteena. Avointen standardien kohdalla sen sijaan tilanne on lievästi sanottuna mielenkiintoinen: niitä ei mainita lainkaan. Myös EIF 1.0 versiossa oleva avoimen standardin määritelmä on poistettu uudesta luonnoksesta kokonaan. Sen sijaan puhutaan avoimista spesifikaatioista, mutta missään ei ole määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Lisäksi dokumentissa mainitaan keskeisenä periaatteena 'avoimuus', mutta määritellään se niin sekavalla tavalla, että sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa.

Kävimme tänään kokouksen hollantilaisten isäntien aloitteesta keskustelun EIF 2.0:sta. Paikalla oli myös IDABC:n edustaja Per-Olav Gramstad ja EIF 2.0:n laatimiseen osallistunut Miguel A. Amutio Espanjasta. Hollantilaiset esittivät, että paikalla olevat EU:n jäsenvaltiot voisivat laatia yhteisen lausunnon uudesta versiosta, sikäli kun siitä ollaan vielä järjestämässä konsultaatio. Sellaisesta ei tällä hetkellä ole mitään tietoa, kuten ei dokumentin hyväksymis- tai julkaisuaikataulustakaan. Gramstad ja Amutio selittivät että avoimen standardin käsite on hyvin ongelmallinen EU:n sisällä ja sen käyttö voisi olla esteenä dokumentin hyväksymiselle komission viralliseksi tiedoksiannoksi. EIF:n ykkösversiolla ei ole mitään virallista statusta ollutkaan. Mihinkään lopputulokseen keskustelussa ei päädytty ja sitä varmasti jatketaan kokouksen jälkeenkin.

Kaiken kaikkiaan kokouksessa sai erittäin arvokasta informaatiota siitä, missä muissa maissa mennään käytännön toiminnan tasolla yhteentoimivuuden edistämisessä. Erityisen kiinnostavia ovat eri maissa tehdyt listat suositelluista standardeista (standardisalkut) ja niiden laatimisessa käytetyt menetelmät ja kriteeristöt. Suomessa tällaista julkisen hallinnon standardisalkkua ei ole vielä määriteltynä, mutta tarvetta sille kyllä olisi. Isännät tuntuisivat toivovan, että näitä tapaamisia jatketaan, mikä olisi ehdottomasti hyvä asia.

Julkisen hallinnon ICT-palveluiden kehittäminen

2009-11-24T12:29:00.001+02:00

Tänään järjestettiin Marina Congress Centerissä Katajanokalla JHS-seminaari, jonka aiheena oli ICT-palveluiden kehittäminen ja siihen liittyvät hiljattain julkaistut JHS-suositukset kehittämiskohteiden tunnistamisesta, esiselvityksestä ja vaatimusmäärittelystä. Alla yhteenveto siellä pitämästäni puheenvuorosta.

Syyskuussa 2006 JUHTAn JHS-jaosto käynnisti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia JHS-suositus vaatimusmäärittelystä tietotekniikkahankkeita varten. Myöhemmin työstä rajattiin ulos laitteet ja tietoliikenneratkaisut ja päätettiin keskittyä tietojärjestelmiin. Hankkeen taustalla oli tietoisuus useista pieleen menneistä julkisen hallinnon tietojärjestelmähankinnoista. Epäonnistuneita hankintoja tarkastelemalla kävi ilmi, että haasteina olivat mm. hankintalaki ja hankintayksiköitten kokemattomuus. Koska julkisia hankintoja avoimella menettelyllä tehtäessä hinta on keskeisessä asemassa valintakriteerinä, pitää tarjoajalla olla hyvin tarkka käsitys siitä, mitä on tarjoamassa. Tämä taas on mahdollista vain, jos tilaaja tietää mitä on tilaamassa.

Tietojärjestelmähankkeissa on normaalia, että uusia vaatimuksia tulee esiin, kun järjestelmää aletaan toteuttaa. Mitä vähemmän aikaa ja vaivaa on käytetty vaatimusten määrittelyyn ennen aloittamista, sitä enemmän niitä todennäköisesti keksitään matkan varrella. Ongelmana tietysti on, että kilpailutuksessa määriteltyä hintaa ei saa ylittää kuin tietyissä rajoissa. Koska muutoksilla ja lisäyksillä on aina jokin hinta, jäävät ne joko toimittajan tappioksi tai toteuttamatta. Kumpikaan vaihtoehto ei ole mielekäs, mutta jälkimmäisessä saatetaan lopputuloksena saada järjestelmä, joka ei täytä tehtäväänsä ja joudutaan pian uusimaan.

JHS-suositusta lähdettiin toteuttamaan sillä oletuksella, että ohjeistamalla julkisia hankintayksikköjä systemaattisen vaatimusmäärittelymenetelmän käyttöön, saataisiin epäonnistuneiden hankkeiden määrää vähennettyä. Työhön otettiin pohjaksi Valtiokonttorin sisäiseen käyttöön tehty vaatimusmäärittelymenetelmä, jonka pohjalta muokattiin suositus koko julkiselle hallinnolle. Työhön osallistui poikkeuksellisen suuri määrä asiantuntijoita, sekä julkiselta sektorilta että järjestelmätoimittajilta.

Suositus julkaistiin syyskuussa 2007. Jo julkaisuvaiheessa oli selvää, että sitä tulisi täydentää esiselvitystä koskevalla ohjeistolla. Vaatimusmäärittelyssäkin saatetaan tehdä turhaa työtä, jos sitä ennen ei ole tehty kunnollista esiselvitystä, jossa on kartoitettu markkinoilla olevia vaihtoehtoja ja niiden ominaisuuksia. Esiselvityksen lopputuloksena saattaa tietysti olla myös, ettei koko hanketta ole järkevää toteuttaa. Esiselvityssuositus päätettiin kuitenkin tuottaa erillisessä hankkeessa, jotta vaatimusmäärittelyohje saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Esiselvityssuosituksen laatiminen käynnistettiin keväällä 2008. Pohjaksi otettiin jälleen Valtiokonttorissa laadittu menetelmä, jota lähdettiin muokkaamaan. Mukaan otettiin myös materiaalia ValtIT:n laatimasta kokonaisarkkitehtuurimenetelmästä, sen kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanoa koskevasta osuudesta. Näin suositusluonnos saatiin luontevasti linkitettyä arkkitehtuuriin, joka luonnollisesti on ylätasolla, kun kehittämishankkeita suunnitellaan. Dokumentista oli kuitenkin tulossa jossain määrin sekava ja vaikeasti jäsennettevä, joten se päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi suositukseksi. Näin syntyi kolmen erillisen suosituksen muodostama kokonaisuus: ICT-palvelujen kehittäminen, joka sisältää osat: kehittämiskohteiden tunnistaminen, esiselvitys ja vaatimusmäärittely. Yhdessä valmisteilla olevan kokonaisarkkitehtuurimenetelmäsuosituksen kanssa ne muodostavat viitekehyksen onnistuneille julkisen hallinnon tietojärjestelmähankkeille.

IGF ja Kiina

2009-11-24T08:27:00.003+02:00

Näyttää siltä, että viime keskiviikon blogimerkinnässä annoin hieman liian optimistisen kuvan Kiinan asenteesta IGF:ää ja jatkamista ensi vuoden jälkeen. Kiinankielisen puheenvuoron englanninkielinen transkriptointi takelteli, eikä Kiinan sanoma välittynyt ihan tarkoitetussa muodossa. Alla korjattu transkriptio, josta voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä.

CHEN YIN:
Thank you, Mr. Chairman.
The Chinese delegation has noted that as mandated by WSIS, IGF has conducted productive and effective activities in promoting dialogue and exchange among the multi-stakeholders, and will conclude its mandate within its five-year life span. We would like to congratulate and appreciate the excellent work done by IGF Secretariat, MAG, and all the hosting countries including Greece, Brazil, India and Egypt. Meanwhile, we would like to point out some of the IGF shortcomings, as described following.
First of all, the current IGF cannot solve in substance the issue of unilateral control of the critical internet resources.
Secondly, the developing countries are lack of resources for participating in IGF meetings, and the priority of development agenda has been downplayed, which made IGF lacking of broad representation.
Thirdly, the issues discussed in IGF have duplicated a lot with the work being explored and covered by other UN agencies and international organizations. Therefore, Chinese delegation think, without reform to the IGF as it is, it is not necessary to give the IGF a five-year extension. In the meantime, we noted that relevant parties, developing countries in particular, hope that internet governance issues could be discussed at the U.N. level. We support the views of Saudi Arabia and other developing countries in their proposal to set up the Enhanced Cooperation mechanism within the U.N. framework. In our view, if the mechanism of Enhanced Cooperation needs the extension of IGF for the purpose of exchanging views among multi-stakeholders, IGF should carry out reforms in the following ways.
First, the future IGF should, in accordance with the provision of Tunis Agenda, focus on how to solve the issue of unilateral control of the critical Internet resources.
Secondly, the representation and voices of the developing countries should be increased in the IGF, and the development issue should be placed as the first priority.
Thirdly, we should seriously consider the possibility of incorporating IGF financing into the regular U.N. budget, and provide assistance to developing countries for their participation in the IGF meetings.
Fourthly, we should follow rigidly the Tunis Agenda so that the reformed IGF should not duplicate the work and mandate of the other organizations.
Fifthly, a Bureau should be set up with a balanced membership of various parties and geographical regions, and its term of reference and rules of procedures should be formulated by the United Nation.
Sixthly, on tenure of the future IGF, we deem it necessary to review the extension of the IGF every two or three years.
In the view of the Chinese delegation, the setting up of a mechanism for Enhanced Cooperation with a reformed IGF will effectively promote the global Internet governance process and facilitate the achievement of Millennium Development Goals.
Thank you, Mr. Chairman.

IGF 2009 yhteenveto

2009-11-20T13:43:00.001+02:00

Neljännen Internet Governance Forumin, joka päättyi toissapäivänä Sharm el Sheikhissä, jälkeen näyttää erittäin todennäköiseltä, että ensi vuonna Vilnassa järjestettävä viides ei jää viimeiseksi. Alunperin viisivuotiseksi tarkoitettu prosessi siis jatkunee, mutta missä muodossa? Vaikka jatkumisesta tuntui Sharmissa vallitsevan lähes liikuttava yksimielisyys, oli eri intressiryhmien päätöspuheenvuoroissa näkemyseroja siitä, onko samalla kaavalla jatkaminen mielekästä. Suurimpia käytännön tason kysymyksiä on varmasti IGF:n rahoitus ja asema YK:n organisaatiossa. Nykyisellään IGF on ollut melko irrallinen YK:n hallinnosta ja sen rahoitus on hoidettu osallistujamaiden talkoilla. Kiinan edustaja esitti päätöspuheenvuorossaan, että IGF:n rahoituksen pitäisi tulla YK:n budjetista. Tämä tarkoittaisi luultavasti sen sysäämistä ITU:n alaisuuteen. ITU:lla selvästi on suurta mielenkiintoa IGF:ää kohtaa, mutta IGF:n naittaminen ITU:lle kohtaisi varmasti voimakasta vastustusta useissa sidosryhmissä. Kritiikkiä esitettiin myös kokouskäytäntöjä kohtaan. Workshoppien suuri määrä johtaakin helposti siihen, että oikeasti tärkeät asiat helposti hukkuvat massaan.

Mitä sitten ovat ne oikeasti tärkeät asiat Internetin hallinnon kannalta? Ja mitä koko käsitteellä edes tarkoitetaan? Suomen kielen sanat hallinto ja hallinta eivät kumpikaan kovin täsmällisesti vastaa englanninkielistä termiä governance. IGF:n roolin tulisi mielestäni olla sillä harmaalla alueella, joka jää toisaalta kansallisten verkkoresurssien hallinnan ja toisaalta kansainvälisen Internetin keskeisten teknisten resurssien hallinnan (eli ICANNin toimialueen) ulkopuolelle. Ongelmana on, että Internetin välittämän sisällön kautta tuo harmaa alue pitää sisällään inhimillisten aktiviteettien koko kirjon. Tämä ongelma näkyy IGF:ssä aihepiirien ylitarjontana ja yleisenä fokusoimattomuutena. On vaikea kiteyttää mistä keskustellaan, kun yritetään keskustella kaikesta. Tämä monimuotoisuus toimii helposti sellaisten tahojen eduksi, jotka haluavat edistää jotakin agendaa, joka voitaisiin nähdä yleisen edun vastaisena. Esimerkiksi sisällön valvontaa ja rajoittamista on helppo perustella lasten suojelemisella, kun oikeasti halutaan esimerkiksi ehkäistä yhteiskunnallista keskustelua ja kansalaisaktivismia. Suodatus- ja seurantajärjestelmien käyttö harvoin rajoittuu siihen, millä niiden käyttöönotto on alunperin perusteltu.

IGF:n isäntämaa Egyptin harjoittama kansalaisvapauksien rajoittaminen verkossa oli valtavankokoinen niilinvirtahepo keskellä kongressikeskusta, jonka ympäri kaikkien piti kiertää ja olla kuin sitä ei olisikaan. Kiinan verkkosensuuriin viittaaminen julisteessa aiheutti välikohtauksen, joka päätyi jopa BBC:n uutisiin (aiheesta enemmän maanantain blogimerkinnässä). Sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja sensurointia toki käsiteltiin workshopeissa, mutta konkreettisten, YK:n jäsenvaltioiden tekemien ihmisoikeuksien loukkausten, mainitsemista piti visusti välttää.

Ihmisoikeuksien lisäksi toinen tärkeä kysymys on pääsy verkkoon. Joillekin se on itsestäänselvää, joillekin hyvin vaikeaa ja suurimmalle osalle maailman ihmisistä mahdotonta. Internet-penetraatioprosentit kehittyvissä maissa ovat surkealla tasolla. Maailmanpankin tilaston mukaan Sierra Leone pitää häntää yhdellä internet-käyttäjällä neljää sataa asukasta kohden, eikä tilanne ole paljon parempi useimmissa muistakaan Afrikan maista.

Jos siis minulta kysyttäisiin, mihin IGF:n tulisi jatkossa keskittyä, vastaisin että ihmisten oikeuteen päästä verkkoon ja ilmaista siellä mielipiteensä ilman pelkoa.

Lisää IGF:stä Jyrki Kasvin blogissa.

IGF 2009 päätöspäivä

2009-11-18T16:32:00.002+02:00

Neljäs Internet Governance Forum päättyy tänään Sharm el Sheikhissä. Viimeisen päivän ohjelma meni uusiksi, kun sinne lisättiin osuus, jossa puhujana oli Rouva Suzanne Mubarak, Egyptin presidentin vaimo. Tämä tarkoitti myös melkoista lisäystä ennestäänkin tiukkoihiin turvatoimiin. Mm. kaikki kännykät ja kamerat takavarikoitiin portilla. Itse en osallistunut siihen, enkä muihinkaan aamupäivän sessioihin, sillä olin hotellihuoneessa faaraon kirouksen kourissa. Lähempänä puolta päivää uskaltauduin jo paikalle, kun vessassa ei tarvinnut enää ravata viidentoista minuutin välein.

Juuri loppunut sessio oli nimeltään "Taking Stock and Looking Forward – on the desirability of the continuation of the Forum", jossa valituilla eri intressitahojen edustajilla - hallituksilla, kansalaisjärjestöillä, yritysten edustajilla - on kullakin kolme minuuttia aikaa kertoa kantansa siitä, pitäisikö IGF:n jatkua ja missä muodossa. Jatkumisesta näyttää vallitsevan yksimielisyys - jopa Kiinan edustaja ilmoitti hieman yllättäen kannattavansa sitä - mutta siitä, missä muodossa, kuinka kauan ja millä rahoituksella sen tulisi jatkua, onkin melko paljon erilaisia mielipiteitä. Suomen puheenvuoron piti kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Nyt jäljellä on vielä workshop-osuus ennen loppuseremoniaa.

Internet Governance forum 2009

2009-11-16T12:04:00.002+02:00

Neljäs Internet Governance Forum on parhaillaan käynnissä Sharm el Sheikhissä Egyptissä. IGF sai alkunsa YK:n Tietoyhteiskuntahuippukokouksesta (World Summit on Information Society, WSIS), joka järjestettiin Genevessä 2003 ja Tunisissa 2005.

Eilen lauantaina oli avajaisseremonia, jossa puhujina olivat mm. Egyptin pääministeri ja viestintäministeri, ITU:n pääsihteeri, EU-komissaari Reding, ISOCin ja ICANNin johtajat, vain muutamia mainitakseni. Lisäksi sessiossa oli keynote-puheenvuorot Tim Berners-Leeltä ja Jerry Yangilta (toinen Yahoon perustajista). Yksi kuuma kysymys on luonnollisesti IGF:n jatko. IGF:n oli alunperin tarkoitus olla viisivuotinen ja päättyä ensi vuonna. Viimeinen IGF-kokous olisi tällöin ensi syksynä Vilnassa. IGF:n jatkamisen tarpeesta vaikuttaa kuitenkin vallitsevan jonkinlainen konsensus. Esimerkiksi komissaari Reding totesi puheenvuorossaan että IGF:n tulee jatkua.

Mielenkiintoinen kysymys on myös isäntämaan suhtautuminen Internetiin. Egypti on päässyt Reporters Sans Frontiers -järjestön Internetin viholliset -listalle, 12 muun kansalaisten vapauksia verkossa voimakkaasti rajoittavan valtion kanssa.

Verkkosensuurista varmasti keskustellaan kokouksen aikana, etenkin kun ensimmäisenä päivänä ehti jo olla välikohtaus, jossa kokouksen turvamiehet tulivat kesken erään session poistamaan seinältä "Access Controlled" -nimistä kirjaa promotoivan julisteen, koska julisteessa oleva lause oli heidän mukaansa YK:n politiikan vastainen. Lause kuului näin: "The first generation of Internet controls consisted largely of building firewalls at key Internet gateways; China's famous "Great Firewall of China" is one of the first national Internet filtering systems." Computerworld on jo ehtinyt uutisoida asian. Video välikohtauksesta on - tottakai - YouTubessa.

YouTubesta löytyy muutenkin runsaasti videomateriaalia hakusanalla IGF 09. Osaa IGF:n sessioista voi seurata suorana webcastina.

Tapahtumaa voi seurata myös Twitteristä, jossa on myös Suomen delegaation igfsuomi -tili. Tweettaan satunnaisesti täältä itsekin.

ICANN 36 Soul, Etelä-Korea

2009-11-03T10:13:00.002+02:00

Viime viikolla pidettiin Soulissa ICANN-kokous numero 36. Eniten näkyvyyttä mediassa sai kansainvälistettyjen verkkotunnusten (Internationalized Domain Names, IDNs) käyttöönotto, joka aloitetaan marraskuun puolivälissä ICANNin tiedotteen mukaan. Tarkemmin sanoen silloin käynnistyy ns. Fast Track -prosessi, jonka tarkoituksena on saada kansainvälistettyyn muotoon sellaisia maakoodiverkkotunnuksia (ccTLDs), joilla on suurin tarve käyttää muita kuin latinalaisia aakkosia verkkotunnuksen esittämisessä ja samalla kerätä kokemuksia laajamittaisempaan käyttöönottoon.

Sen sijaan uusien geneeristen ylätason verkkotunnusten (gTLDs) rekisteröinnin aloittaminen näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen, alun perin suunnitellun vuodenvaihteen sijaan. Uusien ylätason verkkotunnusten hakijan oppaasta (Applicant Guide Book) on parhaillaan kommenttikierroksella kolmas versio.

Osallistuin Eurooppalaisten kuntaliittojen keskusjärjestön CEMRin vastineen laatimiseen. Vastineessa kiinnitetään huomiota tarpeeseen suojella kaupunkien nimiä ylätason verkkotunnuksina. Riskinä on, että kaupunkien nimiä otetaan käyttöön, ilman että niiltä edes kysytään siihen lupaa. Hakijan oppaan tämänhetkisen version mukaan lupaa tulisi kysyä vain pääkaupungeilta ja muilta jos "verkkotunnusta käytetään sen nimiseen kaupunkiin liittyvässä tarkoituksessa", joka jättää aika paljon tulkinnanvaraisuutta.

Voidaan tietysti kysyä, pitäisikö kaupungeilla edes olla oikeutta päättää nimiensä käytöstä ylätason verkkotunnuksina? Entä saattaako niillä itsellään olla joskus käyttöä näille tunnuksille? Sitä on aika vaikeaa arvioida, mutta historiasta voi ehkä ottaa oppia tässäkin. Aikoinaan mm. Helsingin ja Oulun yliopistot rekisteröivät toisen tason verkkotunnuksikseen helsinki.fi ja oulu.fi, jotka edelleenkin kuuluvat näille yliopistoille, eikä kaupungeille, joiden mukaan ne on nimetty. Siihen aikaan ei ollut nähtävissä, että kyseisillä kaupungeilla olisi ollut mitään käyttöä moisille turhakkeille. Näistä kysymyksistä toivottavasti käydään vielä perusteellinen keskustelu ennen kuin uusien ylätason verkkotunnusten rekisteröinti alkaa.

Semic.eu technology reuse workshop

2009-10-15T15:17:00.001+03:00

Semic.eu -portaali on yksi EU:n IDABC-ohjelman aikaansaannoksista. Hankkeen alkuperäinen nimi oli XML clearinghouse, ennen kuin se nimettiin Semic.eu:ksi. Portaali on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioille alustaksi, johon voi tallentaa semanttista yhteentoimivuutta edistäviä aineistoja. Tavoitteena on edistää yhteentoimivuutta Euroopan tasolla.

Puolitoista vuotta sitten, kun tulin jäseneksi Semic.eu Advisory Groupiin, portaalia oltiin juuri julkistamassa. Koska Semic.eu on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja koska Suomessa oli samanaikaisesti hanke julkishallinnon yhteentoimivuusportaalin toteuttamiseksi, ehdotin että voisimme kopioida Semic-alustan kansalliseen käyttöön. Koska muitakin kiinnostuneita löytyi, asiaa alettiin selvittää syksyllä 2008 ja marraskuussa meillä oli jo toimiva testiasennus Suomessa. Toistaiseksi alustaa on vain testattu, eikä vielä otettu varsinaiseen käyttöön. Suurin syy siihen on, että testauksen ja arvioinnin aikana on tullut esiin muutostarpeita alustaan, jotta se vastaisi paremmin kansallisia tarpeita.

Eilen 14. lokakuuta järjestettiin Brysselissä workshop, jonka aiheena oli Semic-alustan uudelleenkäyttö. Tällä hetkellä alusta on saatavissa Osor.eu -portaalin (EU:n avoimen lähdekoodin repositorio, toinen IDABC-ohjelman tuotos) kautta, mutta koska alustaa ei alun perin suunniteltu monistettavaksi, on sen käyttöönotossa muutamia ratkaistavia kysymyksiä. Yksi workshopin tavoitteista oli vertailla käyttöönottoa suunnittelevien tahojen järjestelmävaatimuksia keskenään ja tunnistaa yhteisiä tarpeita. Workshop jouduttiin valitettavasti keskeyttämään lounaan jälkeen, kun koko rakennuksesta katkesivat sähköt, jonka jälkeen koko talo evakuoitiin läheiseen puistoon. Seuraavaksi paikalle tulikin useita paloautoja. Kyseessä oli ilmeisesti väärä hälytys, mutta siinä vaiheessa kun rakennukseen olisi saanut palata, iltapäivä oli jo menetetty. Sen verran workshopin aikana ehti selvitä, että IDABC-ohjelman puolella olisi kyllä tahtoa alustan kehittämiseen paremmin monistettavaksi, mutta IDABC:n loppuminen vuodenvaihteessa ja vaihtuminen ISA-ohjelmaksi, tarkoittaa että loppuvuoden aikana tuskin tehdään mitään ylimääräistä, joka ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.

Kansallisen käyttöönoton kannalta tämä jättää vaihtoehdoiksi joko odottaa, että muutokset ehkä tehdään IDABC:n toimesta, ottaa alusta käyttöön sellaisena kuin se on nyt tai toteuttaa muutokset itse. Muutosten toteuttaminen itse aiheuttaa todennäköisesti yhteensopimattomuusongelman jatkossa, kun Semic-alustasta tulee uusia versioita. Tämän välttämiseksi muutokset tulisi tarjota Semicille ja toivoa, että ne hyväksytään seuraavaan versioon. Ihannetilanteessa Semicin ymprärille muodostuisi aito avoimen lähdekoodin yhteisö, mutta haasteena on, että toimintatapana se olisi julkisen sektorin toimijoille täysin uusi.

Mindtrek 2009

2009-10-02T15:40:00.008+03:00

Kyllä Mindtrek on sitten hieno tapahtuma. Paljon kauhean fiksuja ihmisiä puhumassa hirveän viisaita, eikä ainuttakaan kravattia kaulassa. No yhdellä naisella oli, mutta kuitenkin.

Mindtrekissä on näiden kahden päivän aikana ollut paljon puhetta sosiaalisen median tulevaisuudesta ja tavoista, joilla se meihin vaikuttaa. Osa näistä visioista on mielenkiintoisia ja innostavia ja osa suorastaan pelottavia. Väistämättä tulee mieleen kysymys onko tulevaisuudessa mahdollista jättäytyä näiden verkostojen ulkopuolelle, ilman että samalla jättäytyy ulkopuolelle koko yhteiskunnasta? Entä jos arvostaa yksityisyyttä enemmän kuin yhteisöllisyyttä? Entä jos ei halua olla kaikkien tavoitettavissa kaiken aikaa? Voiko kaikkialle ulottuvassa tietoyhteiskunnassa vaatia tulla jätetyksi rauhaan? Vaikeita kysymyksiä, joita tullaan lähiaikoina varmasti kyselemään yhä useammin.

Keynote-puheenvuoroista ylivoimaisesti mielenkiintoisin oli Chris Messina OpenID Foundationista. Hänen esityksensä herätti tärkeän kysymyksen siitä, kuka omistaa sosiaaliset verkostot Internetissä? Käyttäjät itse, vai yhteisöpalvelut, kuten Facebook. Kysymys nousee esiin erityisesti tilanteissa, joissa palvelu lopetetaan, kun sen tekijöiltä loppuvat rahat tai se myydään yhdistetään toiseen palveluun. Palvelusta voi mahdollisesti pelastaa sinne lataamansa kuvat tai muut tiedostot ja ehkä sen kautta lähetetyt viestit, mutta ei niitä yhteyksiä, joita sen kautta on luonut toisiin käyttäjiin. Sosiaalista verkostoa, toisin sanoen. OpenID ei sinällään ole ratkaisu tähän pulmaan, ainakaan tällä hetkellä. Se on vain työkalu identiteettien hallintaan. Avoin protokollastandardi sosiaalisille verkostoille, voisi sen sijaan olla ratkaisu. Pikaviestiprotokolla Jabber on jo askel tähän suuntaan. Suoraan sosiaalisen median alueella on käynnissä ainakin kaksi projektia: Distributed Social Networking Protocol (DSNO) ja SNOIP – Social Network Protocol.

Ohjelmassa oli monia muitakin hyviä esityksiä, kuten Jyri Engeström (Google) "Snack Size Sociality: Affection, Influence and Identity in the Days of Bite-Sized Media" ja Adam Greenfield (Do projects) "Elements of a networked urbanism". Hauskimpia esityksiä olivat suomalainen Ball-IT, joka valmistaa liiketunnistimilla ja Bluetooth-sirulla varustettuja palloja, joita voi käyttää vaikkapa peliohjaimena tai askelmittarina sekä brittiläinen puettavaa tietotekniikkaa valmistava Cute Circuit, jonka Hug Shirt -paidoilla voi välittää etähalauksia toisille samanlaista paitaa käyttäville.

Edit 2009-10-08: samasta aiheesta tarinaa myös kollega Susanna Hyvärisen blogissa.

ICANN: mitä JPA:n jälkeen?

2009-10-01T11:26:00.000+03:00

ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välinen Joint Project Agreement umpeutui ja on nyt korvattu jollakin, jota kutsutaan nimellä Affirmation of Commitments. Mitä muutoksia tämä tuo tullessaan?

ICANNin tiedotteen mukaan Affirmation of Commitments "...commits ICANN to remaining a private not for profit organization. It declares ICANN is independent and is not controlled by any one entity. It commits ICANN to reviews performed BY THE COMMUNITY – a further recognition that the multi-stakeholder model is robust enough to review itself."

"Reviews performed BY THE COMMUNITY" tarkoittanee käytännössä, että ICANNin hallintorakenteeseen kuuluvat komiteat ja tukiorganisaatiot, mukaanlukien Governmental Advisory Committee ja At-Large Advisory Committee, saavat valtaa. Ei välttämättä niinkään itse päätöksenteossa, vaan sen jälkeisessä valvonnassa.

Uutta on myös se, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, kun JPA ja sitä edeltävät Memorandum of Understanding -sopimukset ovat olleet määräaikaisia.

Vaientaako tämä ratkaisu kritiikin siitä, että USA:lla on liian suuri valta ICANNin, ja sitä kautta jossain mielessä koko Internetin, hallintoon? Aika näyttää. Ymmärtääkseni uusikaan sopimus ei millään lailla puutu IANA-funktion hoitoon, jota ICANN suorittaa USA:n kauppaministeriön kanssa tehdyn ostosopimuksen pohjalta. IANA (Internet Assigned Numbers Authority) hoitaa varsinaisen teknisen osuuden ICANNin toimintaa.

Openmind-konferenssi Tampereella

2009-09-30T15:57:00.000+03:00

Tämä taitaa olla kolmas tai neljäs kerta kun osallistun Tampereella vuosittain järjestettävään Openmind-konferenssiin. Tapahtuman nörttiluonne ei siis tule yllätyksenä, mutta tänään todistin muistaakseni ensimmäistä kertaa kun jonkun konferenssin keynote-puheenvuoro on teknologiademo. Kyseessä oli Nokian esitys linux-pohjaisesta avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmästä puhelimiin. Quim Gil Nokian Maemo-projektista esitteli järjestelmän toimintaa ensin emulaattorilla ja sitten käyttäen N900-puhelinta. Rohkea veto ja pieniä asiaan kuuluvia demo-efektejä lukuunottamatta, järjestelmä vaikuttikin toimivalta. Vähän epäselväksi jäi, miten hyvin se toimisi muissa puhelimissa. En ehkä menisi ihan ensimmäisenä asentamaan sitä päivittäisessä käytössä olevaan toimivaan luuriin...

Muita puhujia tilaisuudessa olivat mm. Manu Setälä Tekesistä, Tampereen tietohallintojohtaja Teppo Sulonen, Proactumin toimitusjohtaja Pirjo Hannikainen ja monet muut. Mieliinjäävin esitys oli kuitenkin Henry Palosen esittely eCars - Now! -hankkeesta, joka muuntaa tavallisia bensiinikäyttöisiä autoja sähköllä toimiviksi. Auton käyttöjärjestelmä on tietysti avointa lähdekoodia, mutta halutessaan voi ladata itselleen vaikka moottorin osien CAD-kuvat ja tilata tehtaalta osat haluamillaan muutoksilla. Tämä on juuri sellaista open source hardware -touhua, josta mm. Tim O'Reilly on vaahdonnut viime aikoina.

ICANN 35 Sydneyssä

2009-06-18T13:52:00.000+03:00

Ylihuomenna alkaa Sydneyssä Australiassa 35. ICANN-kokous. Kokouksen kuumimpia aiheita tulee varmasti olemaan ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välisen nykyisen JPA-sopimuksen (Joint Project Agreement) loppuminen syyskuun lopussa. EU-komissaari Viviane Reding otti toukokuussa vahvan kannan ICANNin yksityistämisen ja USA:n valvonnasta vapautumisen puolesta (ks. blogimerkintä 7.5.). Nyt komissio on juuri ICANN-kokouksen alla ottanut virallisemminkin kantaa. Tänään on julkaistu lehdistötiedote, jonka mukaan Euroopan komission tavoitteena on avoin ja riippumaton internetin hallinto.

ICANNin asteittainen yksityistäminen oli alunperinkin tarkoituksena kun sitä perustettiin presidentti Clintonin kaudella. Sen jälkeen asia ei ole juurikaan edistynyt. Voi olla, että nykyinen hallinto olisi taas edellistä avoimempi ajatukselle, mutta asiaan liittyy myös sisäpoliittista vääntöä. Toissa viikolla uutisoitiin, kuinka Yhdysvaltain kongressin energia- ja viestintäalikomitean jäsenet vaativat ICANNin pitämistä tiukasti lieassa.

Kaikki tämä saattaa olla kuitenkin paljon melua tyhjästä, sillä varsinainen pihvi, IANA-funktiota (Internet Assigned Numbers Authority) koskeva sopimus on katkolla vasta kahden vuoden päästä, 2011 syksyllä. IANA vastaa kansainvälisesti DNS-juuresta (Domain Name System) ja IP-numeroiden allokoinnista ja on todennäköistä, että USA pitää sen hallinnasta kiinni niin kauan kuin voi, vaikka itse ICANN kokonaan tai osittain päästettäisiin "vapaaksi".

Piraatti Brysseliin

2009-06-08T10:46:00.000+03:00

Ruotsin Piratpartiet sai eilen päättyneissä EU:n parlamenttivaaleissa 7,1 prosenttia äänistä ja paikan EU-parlamentissa. Ilmeisesti jopa kaksi paikkaa oli melko lähellä. Internet Societyn kansainvälisellä sähköpostilistalla asia noteerattiin tuoreeltaan. Näköjään keskustelussa menevät sekaisin Piratpartiet ja Pirate Bay -verkkosivusto, jonka ylläpitäjät tuomittiin Ruotsissa hiljattain vankeusrangaistuksiin tekijänoikeusrikoksista.

Mielenkiintoista nähdä mihin ryhmään Piraattipuolueen meppi EU-parlamentissa asettuu ja minkälaista vaikuttavuutta saa aikaan. Yhden asian puolueen mielekkyydestä ja elinkelpoisuudesta pitkällä aikavälillä voi tietysti olla montaa mieltä, mutta perusteellinen keskustelu kansalaisten oikeuksista tietoyhteiskunnassa on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tarve sille todennäköisesti tule ihan pian vähenemäänkään.

Suomen Piraattipuolue aikoo näillä näkymin osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin 2011.

VALOa kansalle

2009-05-28T13:37:00.000+03:00

VALO on kotimainen projekti, jonka tarkoituksena on koota yhteen suomenkielisiä avoimen lähdekoodin hyötyohjelmia ja tuoda ne mahdollisimman helpolla tavalla suuren yleisön käyttöön. Tunneituimpien OpenOfficen, Firefoxin ja Thunderbirdin lisäksi tämänhetkisessä kokoonpanossa on yli kaksikymmentä ohjelmaa, mm. pikaviestintää, salausta, salasanojen säilytystä, tiedostonsiirtoa ja kuvankäsittelyä varten. Levyltä löytyy siis vaihtoehto useille yleisimmin käytetyille kaupallisille ohjelmille. VALO-CD:n voi tilata 10 euron hintaan, tai ladata ilmaiseksi verkosta.

VALO-CD:n uusimman version mukana tulee myös mm. oikeusministeriössä tuotettu OpenOffice-opas sekä julkisen hallinnon suositus JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa.

Monia CD:ltä löytyvistä ohjelmista voi myös kokeilla asentamatta niitä. PortableApps.com -verkkopalvelusta löytyy muistitikulla mukana kulkevia versioita monista suosituimmista avoimen lähdekoodin ohjelmista. Nämä ohjelmat ovat tosin englanninkielisiä.

Suomalaisia julkishallinnon softia jakeluun Osoriin

2009-05-11T12:04:00.000+03:00

Valtiovarainministeriö julkisti tänään uuden version OpenOffice Portable -paketista, joka on nyt ladattavissa EU:n Osor.eu -portaalista ensimmäisenä suomalaisena projektina siellä. Osor on EU:n oma SourceForge, joka toisin kuin esikuvansa on tarkoitettu vain julkisin varoin tuotettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien jakeluun. Ensimmäinen versio paketista julkaistiin viime syksynä ja julkaistiin silloin KuntaIT:n verkostoportaalissa. Paketti sisältää suomenkielisen OpenOfficen Portable-version, joka voidaan laittaa vaikka muistitikulle ja ottaa heti käyttöön ilman että sitä tarvitsee asentaa tietokoneelle. Lisäksi paketissa on Oikeusministeriön tuottamia ohjeita ja muuta dokumentaatiota.

Huomenna 12.5. Oulun kaupunki ja Ixonos puolestaan julkistavat OmaOulu-kuntalaisportaalin alustan laittamisen niin ikään jakeluun Osorissa.

Komissaari Reding vaatii ICANNin yksityistämistä

2009-05-07T12:36:00.000+03:00

EU:n informaatioyhteiskunta- ja media-asioista vastaava komissaari Viviane Reding on ottanut vahvasti kantaa ICANNin yksityistämisen puolesta. Redingin mukaan ICANNista pitäisi tulla aidosti sellainen yksityisen sektorin organisaatio, joka oli tavoitteena alkuperäisessä Clintonin hallinnon aikana tehdyssä white paper -dokumentissa, jonka pohjalta laadittiin ensimmäinen ICANNin ja Yhdysvaltain kauppaministeriön (DoC) välinen Memorandum of Understanding (MoU).

MoU on sittemmin uusittu moneen kertaan ja kulkee tällä hetkellä nimellä Joint Project Agreement (JPA). Nykyinen JPA umpeutuu syyskuun lopussa tänä vuonna ja silloin olisi Redingin mukaan aika irroittaa ICANN Yhdysvaltain hallinnon ohjauksesta. ICANNin sisäinen President's Strategy Committee puolestaan suositteli viimeisimmässä raportissaan erillisen kansainvälisen organisaation perustamista niin, että tietyt asiat, tärkeimpänä IANA-funktio, jäisivät Yhdysvaltoihin ja DoC:n valvontaan.

Reding vetosi presidentti Obamaan videoviestissään: "I trust that President Obama will have the courage, the wisdom and the respect for the global nature of the internet to pave the way in September for a new, more accountable, more transparent, more democratic and more multilateral form of Internet Governance. The time to act is now. And Europe will be ready to support President Obama in his efforts." Redingin viikottainen videoviesti löytyy täältä. Kyseinen video löytyy linkin takaa niin kauan kunnes se korvataan seuraavalla. Vanhemmat viestit löytyvät täältä. Ilmeisesti sivusto ei tarjoa mahdollisuutta viitata pysyvällä URL-osoitteella yksittäiseen videoon...

Avointen ohjelmien esittelypäivä Turussa

2009-04-22T13:43:00.000+03:00

Kävin eilen Turun ammattikorkeakoululla järjestetyssä avointen ohjelmien esittelytilaisuudessa pitämässä puheen ohjelmien yhteentoimivuudesta. Alunperin kylläkin pyydettiin puhumaan yhteensopivuudesta, mutta menin muuttamaan otsikon...

Puheenvuoron kalvot löytyy pdf-tiedostona täältä.

Sosialisoitu kännykkä

2009-04-09T13:11:00.000+03:00

Sosiaalinen media tunkee joka paikkaan. Facebookit, Plaxot ja Twitterit käyvät tiukkaa taistoa käyttäjien sieluista, mutta seuraava rintama näyttää olevan mobiililaitteet. Kännykät alkavat muistuttaa yhä enemmän ja enemmän tietokoneita suorituskyvyltään ja ominaisuuksiltaan. Samalla niistä tulee koko ajan houkuttelevampia sosiaalisen median sovellusten kehittäjille. Mobiililaitteet voivat tuoda sosiaalisen median käyttöön aivan uusia ulottuvuuksia, kun päätelaite kulkee koko ajan mukana ja sillä voi myös helposti taltioida ääntä, kuvaa ja videota sekä käyttää paikannusta. Olen kokeillut joitakin näistä ohjelmista Nokian E71-puhelimella.

Sulake on tehnyt hieman varttuneemmille käyttäjille suunnatun version Habbo-hotellista. Bobba toimii ainoastaan kännyköissä. Tarkemmin sanoen tietyissä Nokian S60 alustan laitteissa toistaiseksi, tulossa on ilmeisesti myös iPhone-versio. Bobba on vielä kokeiluvaiheessa, mikä näkyy pienenä hiomattomuutena, mutta tuntuu toimivan enimmäkseen melko hyvin. Se, mikä tekee Bobbasta "aikuisemman", jäi itselleni vielä vähän epäselväksi. Lukuunottamatta palvelun nimellistä 16 vuoden ikärajaa. Bobba näyttäisi ainakin toistaiseksi olevan kännykässä toimiva Habbo-hotelli, eikä mitään muuta.

Talkonaut on Jabber- ja SIP-protokollia käyttävä pikaviestiohjelma, jolla voi chattailla ja soittaa IP-puheluita. Talkonautilla pystyy kommunikoimaan minkä tahansa Jabberia käyttävän pikaviestiohjelman kanssa, vaikkapa Google Talkin. IP-puhelut toimivat suhteellisen hyvin ainakin toiseen Talkonautilla varustettuun puhelimeen. Uusimmissa versioissa on myös mahdollisuus ottaa yhteys Skypeen, mutta se on vielä testaamatta.

Locr on kerrassaan mainio palvelu, jolla voi liittää paikkatiedon kännykällä otettuihin kuviin ja julkaista kuvat Locr-verkkopalvelussa. Locr lisää kuviin automaattisesti osoitetiedon, jos sellainen koordinaattien perusteella löytyy. Tällä alkaisi olla jo ihan vakavasti otettavia soveltamiskohteita vaikkapa kunnissa. Asukkaat voisivat kätevästi raportoida kunnalle huomaamistaan korjausta kaipaavista asioista ympäristössä. Valokuva korjaamista kaipaavasta kohteesta paikkatiedon keralla Locriin ja linkki esim. kiinteistövirastoon sähköpostilla. Tarvittavat ominaisuudet löytyvät jo kännyköistä, joiden hinnat ovat parinsadan euron paikkeilla.

XML-skeemoista suositus, vihdoinkin

2009-03-31T09:59:00.000+03:00

Paljon on bittejä virrannut kuidussa sen jälkeen kun olin mukana laatimassa julkishallinnon XML-strategiaa vuonna 2003. Strategiaraportissa esitetään tärkeimpinä XML:n käyttöä julkishallinnossa tukevina toimenpiteinä mm. sen käytön ohjaamista JHS-suositusten avulla, XML-yhteistyöryhmän perustamista tukemaan standardointityötä, malliratkaisujen luontia ja sanastotyöohjeen laatimista.

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, näistä toimenpiteistä on toteutettu yksi, JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat julkaistiin eilen. Yhteistyöryhmä, malliratkaisut ja sanastotyöohje tulisikin saada pikaisesti toteutettua, tai suosituksen vaikuttavuus voi jäädä vähäiseksi. Sanastotyöohjeen laatimista viritellään jo JHS-järjestelmän puitteissa ja malliratkaisuille olisi oikea paikka VM:ssä suunniteltu julkishallinnon yhteentoimivuusportaali. Yhteistyöryhmän siemen on jo olemassa suosituksen toteuttaneessa työryhmässä, mutta ryhmän asema ja jatkuvuus pitäisi jotenkin ratkaista.

Miksi sitten kesti niin kauan strategian laatimisesta sen toteuttamisen käynnistämiseen? Tässä asiassa voin ainakin osittain katsoa peiliin. Vastasin JHS-järjestelmästä sisäasiainministeriössä keväästä 2004 alkaen, mutta asia alkoi edistyä vasta 2008, kun järjestelmä siirtyi KuntaIT-yksikön mukana SM:stä VM:öön, jossa XML-strategian toteuttaminen kuului hallinnon kehittämisosastolle. VM:ssä strategian toteuttamista oli lähdetty viemaan eteenpäin kaikkein vaikeimmasta kohdasta, eli sanastotyöstä. Tämäkin on varmasti osaltaan hidastanut asian etenemistä. 2005 julkaistiin erinomainen VM:n työryhmämuistio "Sanastot siltana saumattomalle tiedonvaihdolle", mutta käytännön ohjeistuksen toteuttaminen jäi kesken, johtuen varmasti osaltaan asian vaikeudesta, mutta myös avainhenkilöiden siirtymisestä muualle ja siitä, että ValtIT-yksikön perustaminen sekoitti kuvioita.

XML-skeemat ovat tärkeässä asemassa organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja siksi yhteisiä pelisääntöjä (nimeämisohjeet, suunnitteluperiaatteet) tarvitaan. Jatkossa pitäisi päästä myös siihen, että hallinnossa yhteisesti käytettyjen elementtien (kuten esimerkiksi henkilön tiedot) kuvaamiseen käytettäisiin yhteisesti sovittuja skeemoja.

Kansainvälisyys tuo tietysti asiaan oman lisähaasteensa. Voidaanko skeemoja jollain aikavälillä kunnolla harmonisoida edes EU-tasolla? EU:n IDABC-ohjelma on perustanut tätä varten jäsenmaiden yhteisen semanttisen yhteentoimivuuden portaalin, Semic.eu:n. Toisaalta joillakin alueilla, kuten paikkatiedossa tulee melko tiukkaakin ohjausta. INSPIRE-direktiivin toimeenpanosäännöissä määritellään eurooppalaisten paikkatietotuotteiden skeemat ja niihin sisältyvien paikkatietokohteiden ja elementtien määrittelyt.

ICANN 34 Mexico City: yhteenveto

2009-03-10T12:26:00.000+02:00

ICANNin 34. kokous päättyi viime viikon perjantaina 6.3. Mexico Cityssä. Kokoukseen osallistui yli 1200 henkeä yli sadasta maasta. Kokouksessa käsitellyista asioista on julkaistu tiivistelmä ICANNin verkkosivuilla. Seuraavassa lyhyt katsaus joihinkin siellä käsiteltyihin asioihin.

User Summit

User Summit järjestettiin ensimmäistä kertaa ICANN-kokouksen yhteydessä. Sen osallistujat koostuivat At-Large Advisory Boardin (ALAC) ja alueellisten käyttäjäorganisaatioiden edustajista. User Summitin osallistujat jakaantuivat viiteen työryhmään, jotka kukin käsittelivät kokouksessa pinnalla olleita asioita. Työryhmien työn tulokset on julkaistu koottuna At-Large User Summit Declaration -dokumenttina. YouTubesta löytyy myös User Summit esittelyvideo.

President's Strategy Committee

PSC julkaisi juuri ennen Mexico Cityn kokousta raporttinsa "Improvin Institutional Confidence", jonka tarkoituksena on viitoittaa tietä ICANNille aidosti kansainvälisenä organisaationa, joka voisi vähitellen ottaa enemmän etäisyyttä USA:n hallintoon. ICANNin toiminta perustuu toistaiseksi sopimukseen (Joint Project Agreement - JPA) Yhdysvaltain kauppaministeriön kanssa. Raportti julkaistiin juuri Meksikon kokouksen alla ja on seuraavaksi julkisella kommenttikierroksella, ennen kuin ICANNin johtokunta käsittelee sitä seuraavassa kokouksessaan toukokuussa.

Uudet gTLD-verkkotunnukset

ICANNin suunnitelma avata uusien geneeristen verkkotunnusten rekisteröinti herätti runsaasti keskustelua. Kuumin peruna on selvästi uusien gTLD-verkkotunnusten hinnoittelu. ICANN on julkaissut aiheesta kaksi raporttia, jotka on laatinut Dennis Carlton, taloustieteen professori Chicagon yliopistolta. Toinen raportti käsittelee vaikutuksia kuluttajiin ja toisessa otetaan kantaa hintakattojen asettamiseen uusien gTLD-verkkotunnusten hallinnoijille. Carlton pitää hintakattoja tarpeettomina, ellei suorastaan haitallisina. Tunnettu ICANN-kriitikko Michael Froomkin (lakitieteen professori Miamin yliopistolta) tyrmää Carltonin johtopäätökset tuoreeltaan.

Kommenttikierros uusien gTLD-verkkotunnus hakijoiden ohjekirjasta on edelleen käynnissä 13.4. asti ja asian käsittelyä on tarkoitus jatkaa ICANNin seuraavassa kokouksessa kesäkuussa. Uusien gTLD-tunnusten hakeminen voisi alkaa aikaisintaan loppuvuodesta 2009.

Internationalized Domain Names

Kansainvälistettyjen domainnimien (muita kuin latinalaista merkistöä käyttävien) rekisteröinnin ns. Fast Track -menettely on parhaillaan kommenttikierroksella. Asiaa koskevan toimeenpanosuunnitelman on tarkoitus olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä.

Johtajan vaihdos

ICANNin CEO:n Paul Twomeyn Mexico Cityn kokouksessa pitämä puheenvuoro, jossa hän ilmoittaa luopuvansa tehtävästään löytyy YouTubesta. Twomeyn kolmivuotiskausi ICANNin johdossa päättyy tämän vuoden kesäkuussa, eikä hän aio enää hakea uutta. ICANNin aihetta koskevassa lehdistötiedotteessa on suitsutusta kuin muistokirjoituksessa ainakin, mutta ainakin osan murehtijoista voi olettaa vuodattavan krokotiilinkyyneliä. Etsintä uuden johtajan löytämiseksi on varmasti jo täydessä vauhdissa (todennäköisesti alkanut jo ennen Twomeyn ilmoitusta). Seuraajalla onkin haastava tehtäväkenttä edessään, eikä varmasti olisi haitaksi, että kyseinen henkilö olisi joku, joka internet-piireissä tunnetaan ja johon luotetaan. Vint Cerf jätti jälkeensä melkoisen aukon, luopuessaan ICANNin johtokunnan puheenjohtajan tehtävästä.

Seuraava kokous

ICANNin 35. kokous järjestetään Sydneyssä kesäkuussa 2009.

Uudet gTLD-verkkotunnukset

2009-03-05T18:50:00.000+02:00

ICANNin Mexico Cityn kokouksen torstaina 5.3. pidetyn Public Forumin, jossa yleisö saa esittää kysymyksiä ICANNin johtokunnan jäsenille, kuumin puheenaihe oli ICANNin suunnitelma lisätä uusien gTLD-verkkotunnusten (Generic Top Level Domain Names) määrää dramaattisesti.

Internetin verkkotunnusjärjestelmässä oli pitkään vain muutama geneerinen ylätason verkkotunnus (.com, .org, .net jne.), maatunnusten lisäksi. Viime vuosina ICANN on myöntänyt joitakin uusia, kuten .music, .biz, .aero jne. Nyt tarkoitus olisi avata uusien gTLD:eiden rekisteröinti niin, että uusia tunnuksia voisi tulla satoja tai tuhansia.

Keskustelua herättää erityisesti tunnusten hinnoittelu ja tekijänoikeuskysymykset (brändinimien suojelu). Uuden gTLD:n perustaminen maksaisi kenties jopa 185000 dollaria, mikä lisäksi olisi vuosimaksu (luultavasti joitakin kymmeniä tuhansia dollareita). Tavaramerkkien omistajat ovat luonnollisesti huolissaan uusien verkkotunnusrekisteröintien aiheuttamista kustannuksista sekä mahdollisista verkkotunnuskaappauksista rikollisiin tarkoituksiin (esim. phishing).

ICANN User Summitin kalvoesityksiä

2009-03-03T17:26:00.000+02:00

Alla linkkejä ICANN User Summitin lauantain avaussessiossa pidettyjen esitysten materiaaleihin:

ICANN’s Office of the General Counsel
Services
IANA
2009 ICANN Nominating Committee Workshop
Ombudsman Presentation to the ALAC Summit
Internationalized Domain Names
Securing DNS Infrastructure Using DNSSEC
DNS Security Issues Within ICANN's Remit
IPv4-v6 - The Case for Coexistence
Thoughts on Implementing IDNs
IDN Introduction
Why IPv6
IPv6 Introduction
Issues & Concerns with IPv6

ICANNin johtaja vaihtuu

2009-03-03T01:51:00.000+02:00

ICANNin CEO Paul Twomey ilmoitti maanantaina 2.3. ICANNin Meksikon kokouksen avaustilaisuudessa, ettei aio jatkaa tehtävässään, kun nykyinen kolmivuotiskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Asiasta on tiedote ICANNin verkkosivuilla. Arvuuttelu seuraajasta käy jo kuumana.

Saludos desde la Ciudad de México

2009-03-03T01:29:00.000+02:00

Yleistä

Meksikon pääkaupunki Mexico City on todellinen suurkaupunki. Kaupungissa asuu yli kahdeksan miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi suurkaupunkialueella (Zona Metropolitana del Valle de México) asuu nnoin 22 miljoonaa, joka tekee siitä toiseksi suurimman maailmassa. Kaupunki sijaitsee vuorien ympäröimällä ylätasangolla yli kahden kilometrin korkeudessa merenpinnasta.

Mexico Cityn keskusta-alue muistuttaa Pohjois-Amerikkalaista suurkaupunkia pilvenpiirtäjineen, hienoine hotelleineen ja leveine katuineen. Jotkin vanhemmat osat kaupungista muistuttavat myös espanjalaisia kaupunkeja. Esikaupunkialueet vaikuttavat kuitenkin melko lohduttomilta ja joitakin niistä voisi kutsua slummeiksi. Yksi tällainen alue on Valle de Chalco, jossa sadat tuhannet ihmiset elävät hökkeleissä ilman sähköä tai vesijohtoja. Paikalliset kutsuvat sitä 'kadotetuksi kaupungiksi'.

Köyhyydestä ja suurista tuloeroista johtuen kaupungissa on paljon rikollisuutta ja turisteja kehotaan noudattamaan varovaisuutta, välttämään liikumista yksin, varomaan näpistelijöitä ja käyttämään vain tiettyjä virallisia taksiyhtiöitä. Kaupungista löytyy kaikenlaisia takseja, joista osan käyttäminen on kuulemma erittäin vaarallista. Taksien ottamista kadulta kehotetaan välttämään ja tilaamaan niitä esimerkiksi hotellin kautta. Oman lisänsä kaupunkikuvaan tuovat valkovihreät kuplavolkkaritaksit, joita on joka paikassa.

Jalkaisin liikkuminenkaan ei ole täysin vaaratonta. Kaupungissa tuntuu olevan suhteellisen selkeä yhteisymmärrys siitä, että autoilijat eivät väistä, jalakulkijat väistävät.

Centro Historico

Centro Historico on kaupungin vanhin osa, jonka espanjalaiset valloittajat rakensivat tuhotun atsteekkikaupungin raunioiden päälle. Alueen rakennukset ovatkin tyyliltään selvästi espanjalaisia. Kapeat kadut ovat täynnä vieri vieressä olevia kauppoja ja ravintoloita.

Teotihuacan

Vierailin Teotihuacan pyramideilla, jotka ovat hieman Mexico Cityn
ulkopuolella. Alueella kaksi suurta pyramidia (Aurinko ja Kuu, joista Aurinko on isompi) ja useita pienempiä temppelirakennelmia. Kaupungin rakentaminen alkoi nykytiedon mukaan n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kaupungin väkiluku romahti noin tuhat vuotta myöhemmin mahdollisesti kuivuuden aiheuttaman nälänhädän kulkutautien tai sodan seurauksena. Pohjoismaalaisen vierailijan kannattaa pyramideilla vieraillessa suojata ihonsa kunnolla, käyttää mahdollisimman peittävää vaatetusta ja hattua. Alueeseen tutustumiseen menee helposti kaksi - kolme tuntia, eikä varjoisia paikkoja ole paljon, etenkään pyramideille kiivetessä.

Kuupyramidi

Pienemmälle pyramidille pääsee kiipeämään vain alimmalle tasanteelle, johon siihenkin on suuri määrä erittäin jyrkkiä askelmia. Isomman pyramidin saa kiivetä huipulle asti. 70 metriä korkeana se on maailman kolmanneksi suurin pyramidi. Huipulle päästäkseen täytyy siis kiivetä huomattava määrä askelmia, joista osa on varsin jyrkkiä. Kiipeäminen kuitenkin kannattaa, sillä näköala huipulta on upea. Kannattaa muistaa, että pyramidin sijaitsee noin 2300 metrin korkeudella merenpinnasta (GPS:n mukaan) ja kiipeäminen hengästyttää myös sen takia.

Guadalupen basilika

Guadalupen basilika on itse asiassa kokoelma eri aikoina rakennettuja kirkkoja. Ensimmäinen rakennettiin 1500-luvulla, kun neitsyt Maria oli tarinan mukaan ilmestynyt kristityksi kääntyneelle intiaanille. Eikä vain kerran vaan neljästi. Tapaukseen liittyy myös neitsyen kuvan ilmestyminen intiaanin viittaan, joka vakuutti piispan tästä ihmeestä. Basilika onkin nykyään Meksikon tärkein pyhiinvaelluskohde, jota hartaimmat palvojat lähestyvät kontaten polvillaan satoja metrejä.

Alueelta löytyy myös monta uskonnollisia matkamuistoja myyviä kauppoja, jotka perustettiin Paavi Johannes Paavalin vierailun yhteydessä. Monet niissä myytävissä esineistä ovat groteskilla tavalla viehättäviä.

Antropologinen museo

Antropologinen museo sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Centro Historicosta ja sinne pääsee helposti kävellen Paseo de la Reformaa pitkin. Reforma on yksi Mexico Cityä halkovista valtaväylistä ja ainakin päiväsaikaan turvallinen liikkua (kunhan muistaa olla tarkkana kadunylityksissä).

Museovierailuun kannattaa varata ainakin kahdesta kolmeen tuntia aikaa, sillä nähtävää on paljon. Erityisen kiinnostavia ovat intiaanikulttuureita, kuten mayat, atsteekit ja tolteekit esittelevät näyttelyt.

ICANNin tuleva rakenne ja hallinto

2009-03-02T15:23:00.000+02:00

Osallistuin koko sunnuntaipäivän Mexico Cityn ICANN-kokouksen yhteydessä järjestettävän ICANN User Summitin työryhmään The Future Structure and Governance of ICANN. Ryhmän tehtävänä on ottaa kantaa PSC:n raporttiin draft Implementation Plan for Improving Institutional Confidence.

PSC:n tehtävänä on esittää suosituksia siitä, miten ehkäistään ICANNin mahdollinen "kaappaaminen" (capture), edistetään vastuullisuutta (accountability), lisätään kansainvälisyyttä sekä turvataan ICANNin operationaalinen ja taloudellinen vakaus.

Raportissa esitetään suosituksina mm. että ICANNin päämaja pidetään Yhdysvalloissa ja tutkitaan mahdollisuuksia perustaa sen lisäksi kansainvälinen organisaatio johonkin sopivaan maahan, todennäköisesti Sveitsiin tai Belgiaan. ICANNin organisaatiomuoto yksityisoikeudellisena voittoa tavoittelemattomana Kalifornian lain alaisena korporaationa, jonka toiminta perustuu sopimukseen USA:n kauppaministeriön kanssa, on ollut jatkuvan arvostelun aihe ICANNin sidosryhmien, erityisesti eri maiden hallitusten, piirissä. Tarkoitus on pikku hiljaa erkaantua Kauppaministeriöstä ja muuttua kansainvälisemmäksi organisaatioksi.

Työryhmä ei yhden päivän aikana päässyt kannanoton muotoilussa kovin pitkälle, mikä oli odotettavissa. Normaalien työryhmätyöskentelyn haasteiden lisäksi vaikeusastetta lisää työskentely kolmella kielellä (tämän ICANN-kokouksen viralliset kielet ovat englanti, espanja ja ranska). Mieleen tuli taas vanha sanonta "kameli on komitean suunnittelema hevonen". Mutta työ jatkuu ja ehkä saamme jopa järkevää sanottua lopulta.

ICANN-kokous Mexico Cityssä

2009-03-01T15:11:00.000+02:00

Mexico Cityssä järjestetään 1. - 6.3.2009 ICANNin 34. kansainvälinen kokous. Saavuin paikalle jo torstaina 26.3., sillä ICANN-kokouksen yhteydessä järjestetään myös ensimmäistä kertaa ns. User Summit, johon osallistuu käyttäjäjärjestöjä ympäri maailmaa. Käyttäjäjärjestöt muodostavat yhdessä ICANN At-Largen, joka edustaa internet-käyttäjien intressejä. User Summit alkoi eilen lauantaina ja jatkuu ICANN-kokouksen rinnalla.

Perjantaina 26.3. oli Internet Societyn Chapters Meeting, sillä useat ICANNin alueellisista käyttäjäjärjestöistä ovat myös ISOCin jaostoja (Chapter). Perjantaipäivän agendana oli ensisijaisesti käydä läpi ISOCin ja ICANNin välistä suhdetta ja kansallisten jaostojen, kuten ISOC Finland, roolia siinä. Tapaamisen toinen tärkeä tehtävä oli tutustuttaa toisiinsa ihmisiä, jotka harvoin pääsevät tapaamaan toisiaan kasvotusten. Päivän ohjelmaan osallistui noin 40 henkeä suunnilleen kolmestakymmenestä eri maasta joka puolelta maailmaa.

User Summit alkoi eilen lauantaina. Yhtenä avaussession puhujista oli ICANNin CEO Paul Twomey, joka puheenvuorossaan korosti ICANNin ainutlaatuisuutta organisaationa, joka voittoa tavoittelemattomana organisaationa, ilman julkista rahoitusta hallinnoi koko Internetin domainnimijärjestelmää ja ip-osoiteavaruutta. Twomey totesikin, että toiminnan arviointia vaikeuttaa se, ettei mitään kunnollista vertailukohdetta ole olemassa.

Paul Twomey, ICANN CEO

Päivän aikana käsiteltiin käyttäjien näkökulmasta maanantaina alkavan ICANN-kokouksen pääaiheita, joita ovat mm. uudet geneeriset ylätason domainnimet (gTLDs), kansainvälistetyt domainnimet (IDN), domainnimijärjestelmän turvallisuuskysymykset, internet-protokollan 6-version käyttöönoton edistäminen sekä ICANNin organisaation ja rakenteen uudistaminen.

User Summit jatkuu tänään sunnuntaina jakaantuneena viiteen eri työryhmään. Itse osallistun Working Group 2:een: The Future Structure and Governance of ICANN. Tämän ryhmän kannalta erityisen mielenkiintoinen on torstaina julkista kommentointia varten julkaistu raportti: draft Implementation Plan for Improving Institutional Confidence. Raportin on laatinut ns. President's Strategy Committee, jonka jäseniä ovat ICANNin korkeimman johdon lisäksi olleet mm. Vint Cerf, Carl Bildt ja Janis Karklins. Nykyiseen kokoonpanoon kuuluu mm. Yrjö Länsipuro, joka toimii myös Suomen lähettiläänä Internet Governance Foorumissa, joka jatkaa pari vuotta sitten järjestetyn YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) työtä.