Semic.eu -portaali on yksi EU:n IDABC-ohjelman aikaansaannoksista. Hankkeen alkuperäinen nimi oli XML clearinghouse, ennen kuin se nimettiin Semic.eu:ksi. Portaali on tarkoitettu EU:n jäsenvaltioille alustaksi, johon voi tallentaa semanttista yhteentoimivuutta edistäviä aineistoja. Tavoitteena on edistää yhteentoimivuutta Euroopan tasolla.
Puolitoista vuotta sitten, kun tulin jäseneksi Semic.eu Advisory Groupiin, portaalia oltiin juuri julkistamassa. Koska Semic.eu on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja koska Suomessa oli samanaikaisesti hanke julkishallinnon yhteentoimivuusportaalin toteuttamiseksi, ehdotin että voisimme kopioida Semic-alustan kansalliseen käyttöön. Koska muitakin kiinnostuneita löytyi, asiaa alettiin selvittää syksyllä 2008 ja marraskuussa meillä oli jo toimiva testiasennus Suomessa. Toistaiseksi alustaa on vain testattu, eikä vielä otettu varsinaiseen käyttöön. Suurin syy siihen on, että testauksen ja arvioinnin aikana on tullut esiin muutostarpeita alustaan, jotta se vastaisi paremmin kansallisia tarpeita.
Eilen 14. lokakuuta järjestettiin Brysselissä workshop, jonka aiheena oli Semic-alustan uudelleenkäyttö. Tällä hetkellä alusta on saatavissa Osor.eu -portaalin (EU:n avoimen lähdekoodin repositorio, toinen IDABC-ohjelman tuotos) kautta, mutta koska alustaa ei alun perin suunniteltu monistettavaksi, on sen käyttöönotossa muutamia ratkaistavia kysymyksiä. Yksi workshopin tavoitteista oli vertailla käyttöönottoa suunnittelevien tahojen järjestelmävaatimuksia keskenään ja tunnistaa yhteisiä tarpeita. Workshop jouduttiin valitettavasti keskeyttämään lounaan jälkeen, kun koko rakennuksesta katkesivat sähköt, jonka jälkeen koko talo evakuoitiin läheiseen puistoon. Seuraavaksi paikalle tulikin useita paloautoja. Kyseessä oli ilmeisesti väärä hälytys, mutta siinä vaiheessa kun rakennukseen olisi saanut palata, iltapäivä oli jo menetetty. Sen verran workshopin aikana ehti selvitä, että IDABC-ohjelman puolella olisi kyllä tahtoa alustan kehittämiseen paremmin monistettavaksi, mutta IDABC:n loppuminen vuodenvaihteessa ja vaihtuminen ISA-ohjelmaksi, tarkoittaa että loppuvuoden aikana tuskin tehdään mitään ylimääräistä, joka ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa.
Kansallisen käyttöönoton kannalta tämä jättää vaihtoehdoiksi joko odottaa, että muutokset ehkä tehdään IDABC:n toimesta, ottaa alusta käyttöön sellaisena kuin se on nyt tai toteuttaa muutokset itse. Muutosten toteuttaminen itse aiheuttaa todennäköisesti yhteensopimattomuusongelman jatkossa, kun Semic-alustasta tulee uusia versioita. Tämän välttämiseksi muutokset tulisi tarjota Semicille ja toivoa, että ne hyväksytään seuraavaan versioon. Ihannetilanteessa Semicin ymprärille muodostuisi aito avoimen lähdekoodin yhteisö, mutta haasteena on, että toimintatapana se olisi julkisen sektorin toimijoille täysin uusi.
torstai 15. lokakuuta 2009
perjantai 2. lokakuuta 2009
Mindtrek 2009
Kyllä Mindtrek on sitten hieno tapahtuma. Paljon kauhean fiksuja ihmisiä puhumassa hirveän viisaita, eikä ainuttakaan kravattia kaulassa. No yhdellä naisella oli, mutta kuitenkin.
Mindtrekissä on näiden kahden päivän aikana ollut paljon puhetta sosiaalisen median tulevaisuudesta ja tavoista, joilla se meihin vaikuttaa. Osa näistä visioista on mielenkiintoisia ja innostavia ja osa suorastaan pelottavia. Väistämättä tulee mieleen kysymys onko tulevaisuudessa mahdollista jättäytyä näiden verkostojen ulkopuolelle, ilman että samalla jättäytyy ulkopuolelle koko yhteiskunnasta? Entä jos arvostaa yksityisyyttä enemmän kuin yhteisöllisyyttä? Entä jos ei halua olla kaikkien tavoitettavissa kaiken aikaa? Voiko kaikkialle ulottuvassa tietoyhteiskunnassa vaatia tulla jätetyksi rauhaan? Vaikeita kysymyksiä, joita tullaan lähiaikoina varmasti kyselemään yhä useammin.
Keynote-puheenvuoroista ylivoimaisesti mielenkiintoisin oli Chris Messina OpenID Foundationista. Hänen esityksensä herätti tärkeän kysymyksen siitä, kuka omistaa sosiaaliset verkostot Internetissä? Käyttäjät itse, vai yhteisöpalvelut, kuten Facebook. Kysymys nousee esiin erityisesti tilanteissa, joissa palvelu lopetetaan, kun sen tekijöiltä loppuvat rahat tai se myydään yhdistetään toiseen palveluun. Palvelusta voi mahdollisesti pelastaa sinne lataamansa kuvat tai muut tiedostot ja ehkä sen kautta lähetetyt viestit, mutta ei niitä yhteyksiä, joita sen kautta on luonut toisiin käyttäjiin. Sosiaalista verkostoa, toisin sanoen. OpenID ei sinällään ole ratkaisu tähän pulmaan, ainakaan tällä hetkellä. Se on vain työkalu identiteettien hallintaan. Avoin protokollastandardi sosiaalisille verkostoille, voisi sen sijaan olla ratkaisu. Pikaviestiprotokolla Jabber on jo askel tähän suuntaan. Suoraan sosiaalisen median alueella on käynnissä ainakin kaksi projektia: Distributed Social Networking Protocol (DSNO) ja SNOIP – Social Network Protocol.
Ohjelmassa oli monia muitakin hyviä esityksiä, kuten Jyri Engeström (Google) "Snack Size Sociality: Affection, Influence and Identity in the Days of Bite-Sized Media" ja Adam Greenfield (Do projects) "Elements of a networked urbanism". Hauskimpia esityksiä olivat suomalainen Ball-IT, joka valmistaa liiketunnistimilla ja Bluetooth-sirulla varustettuja palloja, joita voi käyttää vaikkapa peliohjaimena tai askelmittarina sekä brittiläinen puettavaa tietotekniikkaa valmistava Cute Circuit, jonka Hug Shirt -paidoilla voi välittää etähalauksia toisille samanlaista paitaa käyttäville.
Edit 2009-10-08: samasta aiheesta tarinaa myös kollega Susanna Hyvärisen blogissa.
Mindtrekissä on näiden kahden päivän aikana ollut paljon puhetta sosiaalisen median tulevaisuudesta ja tavoista, joilla se meihin vaikuttaa. Osa näistä visioista on mielenkiintoisia ja innostavia ja osa suorastaan pelottavia. Väistämättä tulee mieleen kysymys onko tulevaisuudessa mahdollista jättäytyä näiden verkostojen ulkopuolelle, ilman että samalla jättäytyy ulkopuolelle koko yhteiskunnasta? Entä jos arvostaa yksityisyyttä enemmän kuin yhteisöllisyyttä? Entä jos ei halua olla kaikkien tavoitettavissa kaiken aikaa? Voiko kaikkialle ulottuvassa tietoyhteiskunnassa vaatia tulla jätetyksi rauhaan? Vaikeita kysymyksiä, joita tullaan lähiaikoina varmasti kyselemään yhä useammin.
Keynote-puheenvuoroista ylivoimaisesti mielenkiintoisin oli Chris Messina OpenID Foundationista. Hänen esityksensä herätti tärkeän kysymyksen siitä, kuka omistaa sosiaaliset verkostot Internetissä? Käyttäjät itse, vai yhteisöpalvelut, kuten Facebook. Kysymys nousee esiin erityisesti tilanteissa, joissa palvelu lopetetaan, kun sen tekijöiltä loppuvat rahat tai se myydään yhdistetään toiseen palveluun. Palvelusta voi mahdollisesti pelastaa sinne lataamansa kuvat tai muut tiedostot ja ehkä sen kautta lähetetyt viestit, mutta ei niitä yhteyksiä, joita sen kautta on luonut toisiin käyttäjiin. Sosiaalista verkostoa, toisin sanoen. OpenID ei sinällään ole ratkaisu tähän pulmaan, ainakaan tällä hetkellä. Se on vain työkalu identiteettien hallintaan. Avoin protokollastandardi sosiaalisille verkostoille, voisi sen sijaan olla ratkaisu. Pikaviestiprotokolla Jabber on jo askel tähän suuntaan. Suoraan sosiaalisen median alueella on käynnissä ainakin kaksi projektia: Distributed Social Networking Protocol (DSNO) ja SNOIP – Social Network Protocol.
Ohjelmassa oli monia muitakin hyviä esityksiä, kuten Jyri Engeström (Google) "Snack Size Sociality: Affection, Influence and Identity in the Days of Bite-Sized Media" ja Adam Greenfield (Do projects) "Elements of a networked urbanism". Hauskimpia esityksiä olivat suomalainen Ball-IT, joka valmistaa liiketunnistimilla ja Bluetooth-sirulla varustettuja palloja, joita voi käyttää vaikkapa peliohjaimena tai askelmittarina sekä brittiläinen puettavaa tietotekniikkaa valmistava Cute Circuit, jonka Hug Shirt -paidoilla voi välittää etähalauksia toisille samanlaista paitaa käyttäville.
Edit 2009-10-08: samasta aiheesta tarinaa myös kollega Susanna Hyvärisen blogissa.
torstai 1. lokakuuta 2009
ICANN: mitä JPA:n jälkeen?
ICANNin ja USA:n kauppaministeriön välinen Joint Project Agreement umpeutui ja on nyt korvattu jollakin, jota kutsutaan nimellä Affirmation of Commitments. Mitä muutoksia tämä tuo tullessaan?
ICANNin tiedotteen mukaan Affirmation of Commitments "...commits ICANN to remaining a private not for profit organization. It declares ICANN is independent and is not controlled by any one entity. It commits ICANN to reviews performed BY THE COMMUNITY – a further recognition that the multi-stakeholder model is robust enough to review itself."
"Reviews performed BY THE COMMUNITY" tarkoittanee käytännössä, että ICANNin hallintorakenteeseen kuuluvat komiteat ja tukiorganisaatiot, mukaanlukien Governmental Advisory Committee ja At-Large Advisory Committee, saavat valtaa. Ei välttämättä niinkään itse päätöksenteossa, vaan sen jälkeisessä valvonnassa.
Uutta on myös se, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, kun JPA ja sitä edeltävät Memorandum of Understanding -sopimukset ovat olleet määräaikaisia.
Vaientaako tämä ratkaisu kritiikin siitä, että USA:lla on liian suuri valta ICANNin, ja sitä kautta jossain mielessä koko Internetin, hallintoon? Aika näyttää. Ymmärtääkseni uusikaan sopimus ei millään lailla puutu IANA-funktion hoitoon, jota ICANN suorittaa USA:n kauppaministeriön kanssa tehdyn ostosopimuksen pohjalta. IANA (Internet Assigned Numbers Authority) hoitaa varsinaisen teknisen osuuden ICANNin toimintaa.
ICANNin tiedotteen mukaan Affirmation of Commitments "...commits ICANN to remaining a private not for profit organization. It declares ICANN is independent and is not controlled by any one entity. It commits ICANN to reviews performed BY THE COMMUNITY – a further recognition that the multi-stakeholder model is robust enough to review itself."
"Reviews performed BY THE COMMUNITY" tarkoittanee käytännössä, että ICANNin hallintorakenteeseen kuuluvat komiteat ja tukiorganisaatiot, mukaanlukien Governmental Advisory Committee ja At-Large Advisory Committee, saavat valtaa. Ei välttämättä niinkään itse päätöksenteossa, vaan sen jälkeisessä valvonnassa.
Uutta on myös se, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, kun JPA ja sitä edeltävät Memorandum of Understanding -sopimukset ovat olleet määräaikaisia.
Vaientaako tämä ratkaisu kritiikin siitä, että USA:lla on liian suuri valta ICANNin, ja sitä kautta jossain mielessä koko Internetin, hallintoon? Aika näyttää. Ymmärtääkseni uusikaan sopimus ei millään lailla puutu IANA-funktion hoitoon, jota ICANN suorittaa USA:n kauppaministeriön kanssa tehdyn ostosopimuksen pohjalta. IANA (Internet Assigned Numbers Authority) hoitaa varsinaisen teknisen osuuden ICANNin toimintaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
